Blogi

Vastuullinen talouspolitiikka on lahja lapsillemme

By syyskuu 14, 2019 No Comments

Talous- ja työllisyyskysymykset ovat värittäneet suomalaista poliittista keskustelua koko 2010-luvun. Jyrki Kataisen (kok.) ja sittemmin Alexander Stubbin (kok.) johtamien sinipunahallituksien jäljiltä maamme taloustilanne oli surkealla tolalla. Suomi velkaantui ennätystahtia, työttömyys kasvoi koko maassa ja usko tulevaisuuteen oli koetuksella. Muu maailma oli jo noussut kansainvälisestä taantumasta, mutta Suomi ei. Valtiovarainministeri Urpilaisen (sd.) ajama yhteisöveron alennus vuonna 2014 oli ensimmäisiä merkkejä vaaditusta tahtotilasta, jolla maamme suunta muuttuisi. 

Vuonna 2015 aloittanut keskustahallitus joutui kovien päätösten eteen. Miten parantaa Suomen kilpailukykyä ja nostaa työllisyys kasvuun? 

Isossa kuvassa keskustan johtama hallitus onnistuikin: taloustilanne kääntyi kasvuun, työttömyys väheni historiallisen alhaiseksi ja yhä useammalla oli mahdollisuus työntekoon. Liian harvalla edelleen, mutta käänne 2010-luvun alkupuolelle oli historiallinen.

Edellinen hallitus teki myös virheitä, eikä niitä tule kiistää – mutta samalla maatamme uudistettiin ja uskallettiin kokeilla: normeja purettiin, sääntelyä kevennettiin, yrittäjyyden asemaa parannettiin ja sosiaaliturvajärjestelmän uudistamisessa otettiin tärkeitä ensimmäisiä askelia. Uskon vahvasti siihen, että meidän on kehitettävä sosiaaliturvajärjestelmäämme yksinkertaisempaan ja kannustavampaan suuntaan. Työn vastaanottamisen tulisi aina olla kannattavaa.

Muutos kohti kasvua realisoitui näkyvästi Keski-Suomessa. Äänekosken biotuotetehtaan investoinnin merkitys oli ja on edelleen valtava paitsi maakunnallemme, myös koko Suomelle. Yli miljardin euron investointi kiritti Keski-Suomen yritysten kasvua. Kauppalehden selvityksen (20.8.) mukaan keskivertoyrityksen liikevaihto kasvoi Keski-Suomessa selvästi muuta maata nopeammin edellisvuonna. Äänekosken jätti-investointi sivuvirtoineen on ollut tässä kehityksessä vahva veturi.

Saman mittaluokan biotalous-investointeja mahtuu maahamme kahdesta kolmeen jo lähitulevaisuudessa. Biotalous on kestävää kasvua, joka osaltaan ratkaisee myös ilmastonmuutosta. Markkinaehtoisesti toteutuvien hankkeiden osalta valtion tehtävänä on luoda edellytyksiä – siis toimivaa infrastruktuuria, osaavaa työvoimaa ja kansainvälisesti kilpailukykyistä toimintaympäristöä, verotus mukaanlukien. Suomalaisen yhteiskunnan ehdottomia vahvuuksia on myös demokratiamme vakaus ja ennustettavuus. Tästä meidän on huolehdittava myös tulevaisuudessa. 

Valtion budjetti vuodelle 2020 jatkaa edellisen hallituksen aloittamaa työllisyyden kasvuun tähtäävää linjaa. Budjetti takaa yrityksille hyvän ympäristön kehittää toimintaansa ja kasvaa. Työnteon kannusteita parannetaan pieni- ja keskituloisille. Valmisteilla on myös työllisten määrää lisääviä toimia. Mielestäni paikallista sopimista on vahvistettava ja osaamiseen ja työn kohtaamiseen on panostettava. Erityisesti osatyökykyisten pääsyä työelämään on helpotettava. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen asetettavat panostukset edistävät innovaatioiden ja uuden työn syntymistä. Suomen kustannuskilpailukyvystä on edelleen huolehdittava, jotta emme jää verrokkimaista jälkeen.

Päätöksiä kasvun ylläpitämiseksi tarvitaan. Kansainvälinen talouskasvu osoittaa uhkaavia merkkejä ja suurin nousu on tältä erää taittunut. Tuoreen yritysbarometrin mukaan pienten- ja keskisuurten yritysten kasvunäkymät ovat tasaantuneet ja investointeja harkitaan maltilla. Työllisyyden kasvu on käytännössä pysähtynyt alkuvuoden aikana. Suomi on siirtymässä hitaampaan talouskasvuun ja epävarmuus tulevaisuudesta kasvaa. 

Uusi punamultahallitus on sitoutunut julkisen talouden tasapainoon vuonna 2023. Tästä on pidettävä kiinni. Mikäli työllisyyskehitys ei etene hallitusohjelmassa kuvatusti, on uskallettava tehdä talouden tasapainottamista vaativia päätöksiä.

*Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa