Suomalainen kansankapitalismi on Ruotsiin verrattuna alkutekijöissä, mutta viime vuosina kehitys on ottanut uusia toivottuja askelia. Yli 150 000 suomalaista on avannut osakesäästötilin, joista yli puolet on alle 40-vuotiaita. Keskusta on esittänyt osakesäästötilin kehittämistä ja esimerkiksi sijoituskaton nostamista. Samalla on hyvä tarkastella myös muita instrumentteja, joita osakesäästötiliin voisi sisällyttää, kuten rahastot ja ETF:t.
Osakesäästötili on kannustanut suomalaisia säästämään osakkeisiin ja nyt pitäisi kannustaa myös suomalaisia yrittäjiä ja yrityksiä listautumaan ja keräämään pääomaa kasvuun tavallisilta kansalaisilta.
Pörssilistautuminen on hyvä keino yritykselle kerätä rahoitusta, tavoitella kasvua ja tehdä osakkeista likvidejä. Listautuminen on monelle kasvuyritykselle hyvä vaihtoehto, mutta Suomessa kynnys listautumiseen on korkea. Yrittäjän ja yrityksen näkökulmasta prosessi on kallis, monimutkainen ja aikaa vievä. Ruotsissa pörssiin listautumista pidetään yleisesti ottaen Suomea helpompana. Vuosina 2019 ja 2020 First North listautumisia oli Suomessa kahdeksan, kun taas Ruotsissa 70 kappaletta.
Esimerkiksi First North -listautumiseen vaadittava prosessi on lähes yhtä raskas kuin listautuminen päälistalle, listautuminen vaatii paljon aikaa ja maksaa arviolta noin 0,5-1,5 miljoonaa euroa.
Yksi listautumisen kynnys voi olla myös listautumisen kautta tuleva epäsuotuisampi verotus. Listautumisen kovat kulut toimivat kannustimena listautumisen sijaan yrityksen myyntiin, jolloin ostaja voi usein olla ulkomainen, kun taas listautumisessa mahdollistuu piensijoittajien kautta myös kotimaisen omistajapohjan laajeneminen. Listautumisen kynnystä pitäisi saada madallettua etenkin pienen, alle 50 miljoonan euron liikevaihdon omaavan kasvuyrityksen näkökulmasta.
Monen tekijän summana yritysten omistusta valuu enemmän myös ulkomaille.
Mikäli listautuessa kerätään pääomaa alle kahdeksan miljoonaa euroa, voidaan laatia sijoittajille kevyempi kotimainen esite. Pörssilistalle (Nasdaq Helsinki) hakeutuvalta yritykseltä vaaditaan EU-sääntelyn mukainen listalleottoesite.
Tarkat vaatimukset ja osin monimutkainen prosessi tuottaa pääasiassa laadukkaita yhtiöitä pörssiin, mutta siinä on myös merkittäviä haittatekijöitä suomalaisten yritysten kasvun kannalta. Listautumisen sujuvoittaminen on silti tehtävä myös sijoittajan aseman turvaavalla tavalla.
Helsingin pörssissä on viime vuosikymmeneltä jo kymmeniä esimerkkejä pienistä kasvuyrityksistä, jotka ovat listautumalla keränneet pääomia, investoineet sitä kasvuun, luoneet työpaikkoja ja kansainvälistyneet. Esimerkiksi Siili, Gofore, Vincit, Efecte, Talenom, Harvia ja Remedy, jotka ovat olleet myös hyviä sijoituksia.
Monelle yrittäjälle ja yritykselle listautuminen on vaihtoehto koko yrityksen myynnille. Mielestäni listautumisen kynnystä erityisesti pienemmille yrityksille tulisi keventää ja samalla vahvistaa kasvua ja kotimaista omistajuutta.
