Suomalainen puolustusteollisuus on maailman huippua, ja sillä on suuri merkitys Puolustusvoimien toimintakyvylle. Kysymys on paitsi huoltovarmuutemme turvaamisesta myös parhaan teknologian ja osaamisen saamisesta Puolustusvoimien käyttöön. Kansainvälinen kauppa tukee suomalaisen puolustusteollisuuden kilpailukykyä.
Suomen asevientilinja on ollut hallituksista riippumatta pitkäjänteinen ja vastuullinen. Epäkohtiin on tarvittaessa puututtu ja korjauksia toimeenpantu. Asevienti on pitkäaikaista toimintaa, joka aiheuttaa haasteita, kun poliittinen tilanne muuttuu. Siksi vakaa tapauskohtainen harkinta ennen uusia vientilupia on tärkeässä asemassa.
Euroopan unionilla on yhteiset asevientikriteerit, joissa painottuvat ihmisoikeudet, alueellinen rauha, turvallisuus ja vakaus. Näennäisesti yhteisistä kriteereistä huolimatta jokainen jäsenvaltio tekee omat ratkaisunsa. Suomella on lähes tiukimmat asevientiluvat kaikista jäsenvaltioista. Kysymys on paitsi aseista myös kaksikäyttötuotteista. Suomalaisen teollisuuden – mutta myös Euroopan unionin uskottavuuden – kannalta on kyseenalaista, että jäsenvaltiot toimivat erilaisten sääntöjen puitteissa.
EU:n yhteinen asevientilinja vahvistaisi unionin ulkopoliittista uskottavuutta. Suomalaisten yritysten markkinatilanne paranisi, sillä ne olisivat samalla viivalla kuin eurooppalaiset kilpailijansa. Yhteinen linjaus aseviennistä vahvistaisi myös pk-yritysten asemaa puolustusviennissä, mikä on Suomen teollisuuden kannalta tärkeää.
EU:n yhteisen asevientilinjan ajaminen olisi Suomelle profiilikysymys EU-politiikassa ja painottaisi vakautta korostavaa ulkopoliittista linjaamme. Suomi voisi yhdessä Ruotsin ja Ranskan kanssa tehdä ulkoasiainneuvostossa aloitteen EU:n yhteisen sitovan asevientilinjan laatimiseksi. Yhteinen linja vahvistaisi unionin globaalia roolia, loisi tasavertaiset kilpailuolosuhteet jäsenmaiden yritysten välille ja vahvistaisi eurooppalaisen puolustusteollisuuden osaamista ja vientiä.
Suomen, Ruotsin ja Ranskan yhteisen aloitteen pohjalta EU:n ulkosuhdehallinto ja komissio saisivat tehtäväksi laatia EU:n asevientilinjauksen, mikä tuotaisiin neuvostoon päätettäväksi.
Joonas Könttä
kansanedustaja (kesk)
Jyväskylä
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 19.10.2020