Jyväskylän on puhuttu pitkään olevan Suomen Ateena. Tällä on viitattu maineeseemme koulutuksen ja osaamisen kaupunkina. Erityisesti korkeakoulumme Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu lukeutuvat maamme parhaimmistoon ja ovat useilla osa-alueilla myös maailman huippua. Korkeakoulujen vaikutus on valtava koko Keski-Suomen maakunnalle.
Korkeakoulujen tulevaisuuden näkymät ympäri maata ovat kuitenkin olleet aiemmin haastavia laskevan rahoituksen ja keskittämistä suosivan poliittisen linjan ollessa vallalla opetus- ja kulttuuriministeriössä.
Johtotähtenä on tuntunut olevan ajatus, että viisaus asuu Helsingissä ja vain suuri on kaunista. Jyväskylän korkeakoulut ovat kuitenkin tehneet hyvää työtä vaativien vuosien aikana.
Tähän epäoikeudenmukaiseen epävarmuuden aikaan on nyt onneksi saatu selkeä käänne. Kiitos tiedeministereiden Hanna Kososen (kesk.) ja Annika Saarikon (kesk.), korkeakoulujen aloituspaikkoja on lisätty koko maassa ja myönnetty kokonaan uusia koulutusvastuita.
Vuosina 2020–2022 alkaviin koulutuksiin lisätään 10 000 uutta aloituspaikkaa ympäri Suomen. Yksi suurimmista kasvun esteistä on ollut osaajapula, johon nyt osaltaan vastataan koulutuspaikkojen lisäyksillä.
Myös korkeakoulujen perusrahoitusta nostettiin heti vaalikauden alussa 60 miljoonalla eurolla, kiitos viime vaalikaudella kuntoon laitetun työllisyyden ja talouden.
Suomessa tehdään pitkästä aikaa oikeudenmukaista ja koko maan huomioivaa isänmaallista korkeakoulupolitiikkaa. Keski-Suomessa tämä on tarkoittanut rahoitusta satoihin uusiin korkeakoulujen aloituspaikkoihin.
JAMK nostikin aloituspaikkoja tänä syksynä 125:llä opiskelijalla aiottuun verrattuna ja Jyväskylän yliopisto 164:llä opiskelijalla. Tämän lisäksi ensi syksynä Jyväskylän yliopisto saa rahoitusta yli 300:aan uuteen aloituspaikkaan.
Vuosikymmenien aikainen tavoite saada diplomi-insinöörikoulutus Jyväskylän yliopistolle on nyt toteutunut.
Jyväskylän yliopistolle lisätään tekniikan koulutusalalla tekniikan kandidaatin, diplomi-insinöörin, tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin koulutusvastuu, jolla aloittaa 50 uutta opiskelijaa vuosittain ensi vuodesta alkaen.
Tämän koulutuksen saaminen Jyväskylään oli pitkään myös Keski-Suomen kauppakamarin agendalla, sillä se antaa lisäarvoa yleisesti koko elinkeinoelämän näkökulmasta. Keskusta toimi tässäkin yrittäjien ja osaamisen luottopuolueena.
Koulutuksen kunnianpalautus on toteutunut ja siitä hyötyy erityisesti maakunnat, kuten Keski-Suomi.
Edellinen korkeakoulupolitiikasta vastannut ministeri, kokoomuksen kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen kysyi vastikään sosiaalisessa mediassa: Kumpi on kestävämpi strategia pienelle Suomelle: hajauttaa resursseja entisestään vai panostaa laatuun ja kansainväliset mitat täyttäviin osaamiskeskittymiin?
Grahn-Laasonen jatkoi kertoen vastustavansa viimeiseen asti sitä, että yliopistoista tehdään siltarumpupolitiikan välineitä.
Kokoomuksen koulutuspoliittinen vastakkainasettelu on kylmäävää kuultavaa maakuntien kannalta.
Kertoo myös karua kieltä, että uudesta diplomi-insinöörikoulutuksesta saatiin vain haaveilla kokoomuksen hallitessa korkeakoulupolitiikkaa.
Onneksi hallitus päätti tällä kertaa koulutusvastuista keskustaministerin esittelystä. Tästä hyötyi myös Jyväskylä. Olen ylpeä tällaisesta ”siltarumpupolitiikasta”. Politiikalla ja puolueilla on eroja.
Tulevaisuudessa keskisuomalaisella osaamisella on erinomaiset mahdollisuudet tuottaa lisää hyvinvointia ja kasvua. Entistä tiiviimmällä yritysyhteistyöllä ja keksintöjen kaupallistamisella mahdollistamme uutta työtä maakuntaamme.
Vaasan energiaklusteri on hyvä esimerkki tutkimuksen ja kaupallisten toimijoiden tuloksellisesta yhteistyöstä. Tällaisia pieniä ja isoja menestystarinoita tarvitsemme lisää Keski-Suomeen.
Korkeakouluille työrauhaa tuonut perusrahoituksen nosto, uudet koulutuspaikat ja uusi diplomi-insinöörien koulutusvastuu mahdollistavat tämän tulevaisuudessa entistä paremmin Keski-Suomessa.
Kirjoitus on julkaistu 7.11.2020 Keskisuomalaisessa
