Julkinen terveydenhuolto on yksi hyvinvointiyhteiskuntamme kulmakivistä. Suomessa lompakon paksuus ei ole määrittänyt sitä, kuka saa parasta hoitoa vaativankin sairauden kohdalla. Valtaosassa maailman maista näin ei ole.
Meidän mallia kelpaa puolustaa. Kehittämistä ei kuitenkaan saa eikä voi laiminlyödä. Kun hoivan tarve muuttuu, myös toiminnan on muututtava sen mukana.
Hankintojen ja toimintatapojen toteuttamisessa on oltava laatu ja tarkan euron politiikka ytimessä.
Budjettiylitykset on pidettävä kurissa ja toiminta tehokkaana. Hoitojonot on purettava, vaikka se aiheuttaisikin tilapäisesti lisäkuluja.
On ihmisen ja myös yhteiskuntamme etu, että turvaamme oikean hoivan oikeaan aikaan oikeilla menetelmillä.
Yksi merkittävä ongelma on häiriökysyntä, johon terveydenhuollossa ei ole kyetty isossa kuvassa puuttumaan.
Palveluita on hyvä täydentää myös yritysten kautta, kunhan julkinen sektori pysyy päällikön paikalla.
Yksityisillä yrityksillä ja yrittäjillä on tärkeä rooli, eikä niitä pidä nähdä vain uhkana. Esimerkiksi hammashuolto ei toimisi ilman yksityisiä palveluntuottajia.
Suomalaista terveydenhuoltoa ei pidä yksityistää, mutta yksityisiä yrityksiä on syytä hyödyntää.
Palvelusetelit ovat toimiva konsepti ja ulkoistuksia on joissain tilanteissa myös järkevää tehdä. Ja on siihen kannusteitakin!
Toteutetuissa terveysasemien ulkoistuksissa on saatu eripuolilla maatamme hyviä kokemuksia.
Hyvin suunnitelluilla ja harkituilla ulkoistuksilla on parhaimmillaan monia positiivisia vaikutuksia: jonot lyhenevät, asiakastyytyväisyys kasvaa ja veronmaksajien rahaa säästyy.
On myös mahdollista luoda uutta paikallista työtä ja tukea yrittäjyyttä.
Yksinkertaista ratkaisua kaikkiin ongelmiin ei ole, mutta yksityisen osaamisen hyödyntämisessä on monia hyviä puolia.
