Yrittäjien merkitys muistetaan juhlapuheissa. Yrittäjyyteen kannustetaan. Ja yrittäjien vaikutus maamme vaurauteen on kiistaton. Tästä huolimatta yksi näkökulma jää liian usein sivuun, kun päätöksiä tehdään: vaikutus yrittäjyyteen. Arjessa ja euroissa.
Lainvalmistelun ohessa toteutetaan yleensä vaikutusarviointi. Sen rinnalle ja olennaiseksi osaksi olisi otettava käyttöön systemaattinen yrittäjyysvaikutusarviointi. Selkeä arvio siitä, edistääkö laki yrittäjyyttä vai haittaako se. Ja mitä se maksaa yrittäjälle ja yhteiskunnalle. Arvio ei saa jäädä yleisluontoiseksi toteamukseksi, vaan sen on näytettävä vaikutus myös pk-yrityksen näkökulmasta.
Yritysvaikutuksia arvioidaan Suomessa jo lainvalmistelussa, mutta käytäntö on kirjava eikä yrittäjän arkeen kohdistuvia kustannuksia ja hallinnollista taakkaa kuvata riittävän yhdenmukaisesti. Siksi yrittäjyysvaikutusarvioinnille tarvitaan selkeät vähimmäisvaatimukset ja pakollinen, läpinäkyvä malli, jotta päätöksenteossa nähdään ajoissa, edistääkö sääntely kasvua vai jarruttaako se investointeja ja työllistämistä.
Yrittäjyys on Suomen selkäranka. Työpaikat, verotulot, palvelut ja uudistuminen syntyvät arjen riskinotosta ja investoinneista. Yrittäjien arjessa. Jos sääntely lisää hallinnollista taakkaa, epävarmuutta tai kustannuksia, vaikutus näkyy suoraan kasvun hidastumisena.
Yrittäjyysvaikutusarviointi ei ole “yrittäjien erivapaus”, vaan talouspolitiikan perusmittari ja kilpailukyvyn mittari. Kun tiedämme, miten laki osuu yrityksiin, voimme tehdä parempaa lainsäädäntöä. Sellaista, joka vahvistaa työtä, kilpailukykyä ja Suomen tulevaisuuden kasvua.
Suomessa on nostettava kunnianhimon tasoa. Tehdään tästä maailman onnellisin maa yrittää.
*Kirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä ja Iltalehdessä
