Blogi

Vappupuheenvuoro sosiaalisen median livelähetyksessä – “Suomi on uuden edessä”

By toukokuu 1, 2020 No Comments

Hyvä vappukansa siellä ruudun toisella puolella.

Olen valmistellut puheenvuoron tätä virtuaalista vapputilaisuutta varten. Onhan vappuna tapana kuulla poliittisia puheita. Mutta koska tilanne on poikkeuksellinen, aion puhua tämän puheen hieman vapaamuotoisemmin. Lopuksi olen varannut aikaa myös kysymyksiin.

Koska onhan niin, kuten tasavallan presidentti Sauli Niinistö on lausunut että vaikka olemme fyysisesti erillään, on kuitenkin tärkeää vaalia henkistä läheisyyttä. 

 

Hyvät ystävät. 

Haluan vilpittömästi toivottaa teille kaikille jaksamista näinä vaikeina aikoina. Minulle saa myös laittaa tämän liven kommenttiboksiin kuulumisia. Olisi mukava kuulla, miltä teidän vappunne näyttää?

Varmasti erilaiselta kuin aiempina vuosina. Tai vaikka vapun viettotapa ei olisi muuttunut, voi tunne olla kuitenkin erilainen tänä vuonna tähän kevään juhlaan. 

Me suomalaiset olemme tottuneet juhlimaan vappua yhdessä ystävien kanssa iloisessa tunnelmassa, kuohuviiniä, vappusimaa ja tippaleipiä tai munkkia nauttien puistoissa ympäri Suomenmaan. Kaikkein innokkaimmat ovat tehneet vappupiknik-perinteestä spektaakkelin.

On kuitenkin tosiasia, että Suomi on uuden edessä. Maamme on selvittävä tästä eteenpäin mahdollisimman vähin inhimillisin ja yhteiskunnallisin vaurioin.

Lapset ja nuoret opiskelevat muuttuneessa tilanteessa ja kaipaavat ystäviä ja kouluyhteisöä. Monet vanhemmat elävät erilaista arkea, kuin mihin ovat tottuneet. Päivät voivat olla melko raskaita. Moni yksin asuva, nuorempi tai iäkkäämpi, voi tuntea yksinäisyyttä tai yksinäisyyden tuntemuksia. Yrittäjät miettivät, mitä tuleman pitää. Kuinka pärjätä.

Nämä ovat kaikki vakavia asioita. 

 

Vasta epidemiatilanteen laannuttua voimme paremmin tietää, millaisen jäljen tämä yhteiskuntaamme jättää. Merkkejä on kuitenkin jo ilmassa. Tie ulos koronakriisistä on rakennettava parhaan mahdollisen tiedon varassa. 

Nyt jo tiedämme, että kansainvälinen talous taantuu, tuotanto häiriintyy ja kysynnässä on huomattavissa rajua vähenemistä. Myös Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan supistuvan voimakkaasti. Optimistisen arvion mukaan viisi ja puoli prosenttia, pessimistisimmän arvion mukaan jopa 13 prosenttia. Realismi lienee jossain tässä välimaastossa.  Työllisyys heikkenee ja lomautukset sekä työttömyys lisääntyvät nopeasti. 

Ja kyllä – jotta välttyisimme konkurssiaallolta ja massatyöttömyydeltä on tehtävä hartiavoimin töitä. Esimerkiksi yrityksille suunnatut 1,5 miljardin avustukset auttavat monia yrittäjiä jaksamaan ja uskomaan huomiseen. On kuitenkin totta, että meidän on onnistuttava kohdentamaan tarjoamamme apu yhä paremmin ja paremmin.

Yritysten lisäksi yhteiskuntamme ponnistelee nyt sosiaali- ja terveydenhuollon kysymysten ratkaisemisessa sekä esimerkiksi nuorten ja lasten opetuksen järjestämisessä. 

 

Joskus akuutin kriisin aikana voi tuntua vaikealta ajatella, mitä tulevaisuus tuo, tai mihin suuntaan kriisin jälkeen tulisi mennä. 

Kun katsoo koronaa edeltävää aikaa, on helppo huomata asioita, joihin ainakin minä haluaisin palata: yhdessä olemista ystävien ja sukulaisten kanssa, vireitä palveluita kotiseudulla, kansainvälistä yhteisymmärrystä ja yleistä turvallisuuden tunnetta. 

On kuitenkin myös asioita, joista olen nykyään paljon kriittisempi. Vaikka koronaepidemia ei ole ollut tervetullut, niin on se auttanut pysähtymään ja miettimään tämän yhteiskunnan suuntaa.

Yhteiskunnan ja meidän ihmisten valtavan vahva yksilökeskeisyys, ehkä joissain tapauksissa jopa itsekkyys, ja jatkuva kiire ovat sellaisia asioita, joita en kaipaa. 

Kriisin aikana on myös tullut selväksi, että omavaraisuus ja huoltovarmuus ovat Suomelle ja suomalaisille erittäin tärkeitä. Tästä Suomen Keskusta on aina puhunut, vaikka niitä onkin pidetty joidenkin poliittisten kilpailijoiden toimesta vanhanaikaisena, jopa turhana. 

Toivon, että suomalainen ruoantuotanto ja kriisitilanteissa tarvittavien tuotteiden kotimaisen ketjun varmistaminen tulevat Suomessa saamaan yhtä vahvaa tukea jatkossakin, kuin nyt. 

Hyvinvointiyhteiskunta on turvattava tulevaisuudessa. Sen turvaamiseen liittyy myös kokonaisturvallisuus. Nykyiset hornet hävittäjät on korvattava täysimääräisesti. Naisten ja miesten on tulevaisuudessa oltava yhdenmukaisessa ja tasa-arvoisessa asemassa varusmiespalveluksen suorittamisessa. Maa-, meri-, ja ilmavoimien rinnalle on perustettava neljäs puolustushaara – kybervoimat. Uusi puolustushaara vastaisi nykyajan digitaalisiin uhkiin varautumisesta ja ennaltaehkäisystä, joiden merkitys tulevaisuuden sodankäynnissä kasvaa. 

Kun ulkoisiin uhkiin on varauduttu, on huolehdittava sisäisestä hyvinvoinnista. Perustulo vastaa nykyajan vaatimuksiin nopeasti muuttuvien elämäntilanteiden keskellä. Silloin, kun toimeentuloa ei ole, perustulo toimisi. Kun taas toimeentulo kasvaisi, leikkaantuisi vastaavasti perustulo pois. Avainasemassa olisi tuen joustavuus ja mahdollisuus ottaa vastaan työtä ilman nykyisenkaltaisia kannustinloukkuja. On tärkeää toteuttaa uudistus kustannusneutraalisti.

Myös fyysisen hyvinvoinnin merkitys korostuu. 

Tulevaisuudessa tulisikin selvittää hyvinvointiveron mahdollisuus. Tarkoitan mallia, jossa ihmisen pitäessä huolta itsestään liikkumalla ja elämällä terveellisesti, voisi esimerkiksi terveyskeskusmaksut olla nykyistä alhaisemmat. Kenties myös verovähennyksiä tulisi harkita. Kysymys on kannustavuudesta ja porkkanasta, jotta yhä useampi suomalainen huolehtisi myös fyysisestä jaksamisesta. Terveellistä elämäntapaa suosimalla jaksaminen lisääntyy, moni sairaus vähenee tai poistuu ja ennuste pärjätä influenssan tai muun sairauden keskellä kasvaa. Hyödyt ovat mittavat. 

 

Hyvä vappukansa.

Akuutin kriisin jälkeen Suomi on palautettava jälleen kasvun, korkean työllisyyden ja kestävän julkisen talouden uralle. Meidän on turvattava tämän hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet, että pystymme jatkossakin takaamaan suomalaisille tasa-arvoiset ja toimivat palvelut. 

On tärkeää rakentaa ensimmäisiä askeleita kohti 2030-lukua, vaikka se akuutissa kriisitilanteessa onkin erityisen vaikeaa. Ylimääräisten lisämenojen perään haikailu on viimeistään nyt unohdettava. Vain tasapainoisella julkisella taloudella voimme ylläpitää suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Ja tämän on oltava valtiovallan ehdoton päämäärä – kaikille hyvää luova yhteiskunta.

Että voimme jatkossakin pitää huolta maamme kansalaisten terveydestä, turvallisuudesta ja tulevaisuudesta. 

Hyvää vappua teille kaikille, skool!

 

*Puheenvuoro muutosvarauksin