Hyvä vappukansa, arvoisat kuulijat.
Vappu on työn juhlaa. Vappu on työntekemisen juhlaa. Vappu on merkki kevään kääntymisestä kesää kohti. Lisääntynyt aurinko on tänä vuonna toivottavasti myös koronan jälkeisen elämän merkki.
Viimeisen vuoden aikana työ on kokenut murroksen Suomessa. Yli miljoona suomalaista on työskennellyt etänä. Uudella tavalla, kotisohvalta tai keittiön pöydän äärestä käsin. Muutos on tullut jäädäkseen. Etätyöstä saamistamme opeista on parhaat otettava käyttöön myös tulevaisuudessa. Monipaikkaisuus on osa tulevaisuuden Suomea.
Monipaikkaisuus tarkoittaa sitä, että työtä voi tehdä yhä monipuolisemmin. Asua voi hieman väljemmin ja mukavammin. Työpaikalla käydään tarvittavien kokousten, tilaisuuksien ja kollegoiden näkemisen takia. Aikaa säästyy ja tehokkuus lisääntyy. Myös työhyvinvointiin voi panostaa uudella tavalla. Työn vastaanottamisen kynnykset madaltuvat.
Yhteiskunnan tehtävä on mahdollistaa uusien työskentelytapojen sujuva käyttöönotto. Siksi koko maassa on taattava nopea ja toimiva netti. Tämä on uuden arjen edellytys ja digi-Suomen mahdollisuus.
Samaan aikaan työttömyys ja työn epävarmuus on lisääntynyt. Kasvun kynnyksellä Suomen on oltava mukana maailmantalouden palautuessa. Tämä on vientivetoisen maamme edellytys. Meillä ei ole varaa jäädä aiemman finanssikriisin tavoin lähtötelineisiin maailmankaupan käynnistyessä. Vienti ei saa vaikeutua yhteiskunnan joustamattomuuden takia.
Kansallisen kulutuskysynnän piikissä elinkeinojemme on oltava valmiina. Siksi palvelualoja on tuettava koronakriisistä selviytymiseksi. Tapahtumatakuulla on taattava festareiden ja muiden tapahtumien selviytyminen epävarmuuden keskellä. Ravintola- ja matkailualaa, joka on kärsinyt eniten koronakriisistä, on tuettava kiinteiden kulujen kattamiseksi ja työntekijöistä huolehtimiseksi.
Näissä tukitoimissa ei ole täysin onnistuttu, mutta jokainen tukipaketti on aiempaa paremmin tilkinnyt nopeasti tehtyjen tukitoimien valuvirheitä. Tärkeintä apua yrityksille on tietenkin avata rajoituksia hallitusti nyt, kun koronatilanne sen sallii.
Arvoisat kuulijat.
Yhdeksän päivän ajan kestänyt hallituskriisi on nyt ohi. On aika sotia, on aika sopia. Viimeistään nyt tosiasiat näkyvät myös kaikelle kansalle: hallituspohja on pakkoavioliitto, jossa yhteistä liimaa ei ole. Näkemyserot ovat merkittävät.
Tulokset ovat sen mukaiset: kukaan ei voittanut, mutta kaikki antoivat periksi. Hyvänä lopputuloksessa voi pitää kotitalousvähennyksen laajentamista, työllisyyspalveluiden siirtoa kunnille lähelle ihmisten arkea, yritysverotuksen pitämistä ennallaan ja Viron yritysveromallin selvittämistä. Velkaantumisen määrää pidän liian suurena, mutta politiikassa välillä voittaa, välillä häviää. Työ jatkuu, jotta Suomen talous tasapainottuu.
Hallitus on pystyssä ja vakaus on ehkä kriisin tärkein tulos.
Arvoisat kuulijat.
Suomi on vietävä kasvu- ja työllisyyslinjalle. Talous on tulevina vuosina tasapainotettava. Työllisyys on saatava ylös ja velka alas. Siitä on kysymys.
Työllistävän pienyrittäjän asemaa on parannettava markkinoilla ja sääntelyä on yhä sujuvoitettava. Omistajavaihdoksiin liittyviä esteitä – myös verotuksen osalta – on vähennettävä.
Rekrytointikokeilu pieniin- ja keskisuuriin yrityksiin avaisi kasvun näkymiä ajassa, jossa nykyisistä työntekijöistä kiinni pitäminen, saati uuden henkilöstön palkkaaminen on monelle yrittäjälle hankalaa.
Kotimaista omistajuutta on edistettävä kokonaan uusin toimin. Suomalainen kansankapitalismi on Ruotsiin verrattuna alkutekijöissä, mutta viime vuosina on menty myönteiseen suuntaan. Yli 150 000 suomalaista on avannut osakesäästötilin, joista yli puolet on alle 40-vuotiaita.
Suomen pankin mukaan helmikuussa kotitalouksien talletustileillä oli ennätyksellinen määrä rahaa, 105 miljardia euroa. Siis lähes kaksi kertaa Suomen valtion budjetin verran rahaa.
Suomalaisia on kannustettava oman varallisuuden kasvattamiseen piensijoittamisen keinoin.
Osakesäästötiliä on kehitettävä ja sijoituskattoa nostettava. Varsinkin nuoria tulisi kannustaa sijoittamiseen, sillä jo pienille summille kertyy ajan myötä korkoa korolle.
Yritysten kasvun edistämiseksi tulee suunnitella Suomeen oma “Viron malli”, jossa voittoja verotetaan vasta kun niitä otetaan yrityksestä ulos. Olen erittäin tyytyväinen, että nyt otettiin askel tähän suuntaan.
Samalla on kannustettava kotimaisia yrityksiä listautumaan ja madallettava listautumisen kynnystä.
Pörssilistautuminen on monelle kasvuyritykselle hyvä vaihtoehto, mutta Suomessa kynnys listautumiseen on korkea. Yrittäjän ja yrityksen näkökulmasta prosessi on kallis, monimutkainen ja aikaa vievä. Mitä enemmän lisäämme suomalaisten yritysten mahdollisuuksia kasvuun, sen parempi kaikille suomalaisille.
Arvoisa vappukansa.
Vuosi sitten arvioin tulevaisuuttamme vappupuheessani osin onnistuneesti, osin epäonnistuneesti. Arvioin, että maamme bruttokansantuote supistuisi voimakkaasti, viidestä ja puolesta prosentista jopa 13:sta prosenttiin.
Onneksi olin väärässä. Selvisimme noin kolmen prosentin laskulla, joka on kansainvälisesti verraten hyvä suoritus. Samalla onnistuimme myös kaikkein tärkeimmässä – eli kansalaisten terveyden turvaamisessa – suhteellisen vähin vaurioin.
Toinen arvioni liittyi rokotteihin. Arvioin silloin, että vasta rokote meidät pelastaa. Tässä olin valitettavasti oikeassa. Onneksi tilanne tältä osin näyttää nyt hyvältä ja kesän aikana jo reilusti yli puolet suomalaisista olisi rokotettuja. Tämä on askel kohti parempaa loppuvuotta. Kohti normaalia.
Toivottavasti ensi vappuna voimme skoolata yhdessä toistemme seurassa, ilman pelkoa tarttuvasta taudista. Skool!
*Puheenvuoro muutosvarauksin
