Korkein hallinto-oikeus vahvistaa aikanaan Keski-Suomen uuden maakuntakaavan. Maakuntaan tullee 60-110 tuulivoimalalupaa, sekä turvetuotantolupia noin 5000-7000 hehtaarille. Metsän osuus Keski-Suomessa on maamme huippua ja puun kestävän käytön uskotaan tulevaisuudessa yltävän Suomessa noin 100 miljoonaan kiintokuutiometriin vuodessa.
Suomen energiaomavaraisuus nousee parhaiten, kun edellytämme maahamme monipuolista ja teknologialtaan uudistuvaa palettia energiantuotannossa. Tässä tuulivoimalla on paikkansa, mutta kovin ison kakun ratkaisijaksi siitä ei ole. Se vaatii tuuliset olosuhteet, joita meillä ei ole kovin kattavasti. Lisäksi laitteiston rakentamiseen tarvitaan kalliita materiaaleja, joiden valmistamiseen on kulunut paljon energiaa.
Harmillisen usein pakkaskeleillä energiakulutuksen ollessa suurimmillaan tuulimyllyn siivet seisovat ja sähköä on tehtävä jollakin muulla tavalla. Tuulivoima tarvitsee siis välttämättömän säätövoiman jostakin muusta energiantuotantomuodosta.
Halu tuulivoiman lisäämiseen on ollut merkittävää, osaksi tämän energiamuodon saamista hyvistä tukimuodoista johtuen. Kuitenkin asiaan liittyy epäkohtia. Maisemakuvassa mittava tuulipuisto muuttaa kokonaisuutta eikä aina parempaan suuntaan.
Tuulivoimaloita rakennettaessa kartoitetaan paikan soveltuvuus. Moottoriteiden varsiin tai muualle ihmisen jo muuttamaan maisemaan rakennelmat sopivat, mutta perinnemaisemat tai aukeat järvimaisemat eivät kaunistu myllymeren ympäröimänä. Ikävämpiä esimerkkejä on mm. Luhangassa, jonne rakennettiin Keski-Suomen kuusi ensimmäistä tuulivoimalaa. Hankkeessa on ollut monia ongelmia ja sijoituspaikka keskellä kaunista luontoa on kyseenalaistettavissa. Sopii kysyä, onko paikallisten ihmisten mielipide huomioitu riittävästi sijoituspaikkaa valittaessa. Sosiaali- ja terveysministeriön suositusta kahden kilometrin suojaetäisyydestä pysyviin ja vapaa-ajan asuntoihin on jatkossa syytä huomioida paremmin. Tuulivoiman osuutta on syytä lisätä, mutta harkiten.
Keski-Suomen tulevaisuuden mahdollisuudet pohjautuvat osaamiseemme ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön. MetsäGroupin suunnitelmat Äänekoskelle kertovat vahvasta uskosta suomalaiseen osaamiseen ja uudistumiskykyyn. Biotalous on tulevaisuutta. Tähän tarvitaan keskisuomalaisia puu- ja turvevaroja. Niiden käytön vaikutukset on ennakoitava ja hankkeet toteutettava vastuullisesti ja ympäristöä kunnioittaen. Näiden luonnonvarojen järkevä hyödyntäminen luo työpaikkoja koko tuotantoketjulle, paljon enemmän kuin tuulivoima. Myös jätehuollon resurssien ja maalämmön hyödyntämisen osalta meillä on vielä kehitettävää.
Maakuntakaava antaa joka tapauksessa hyvät eväät energiahuollon kehittämiselle. On kuitenkin huomioitava kokonaisvaltaisesti maakunnan ja keskisuomalaisten kokonaisetu ja tarpeet. Ihmisten, luonnon ja talouden yhteensovittamisen parhaalla mahdollisella tavalla ei ole aina helppoa, mutta se on välttämätöntä ihmiskunnan tulevaisuuden vuoksi.
