Suomen talousnäkymien arvioidaan heikentyvän tulevana vuonna, kun koko Euroopan talouskasvu hidastuu. Vielä tänä vuonna noin puolitoista prosenttia kasvanut bruttokansantuotteemme kasvaa enää reilun prosentin vuonna 2023. Maatamme jo toistakymmentä vuotta leimannut talouden olematon kasvuvauhti jatkuu surullisen matalalla uralla. Inflaatio ja korkojen nousu heikentävät talousnäkymiä.
Vientiin nojaava taloutemme kärsii hiipuvasta kysynnästä. Talouden näkymien nopea sumentuminen johtuu pitkälti Venäjän aloittamasta hyökkäyssodasta Ukrainassa, jolle emme voineet mitään. Meidän on kuitenkin tehtävä kaikkemme, jotta sekä suomalaiset että yrityksemme selviävät tilanteesta mahdollisimman hyvin ja talous saadaan entistä parempaan kasvuun.
Samaan aikaan työllisyysaste on noussut maassamme lähes 75 prosenttiin. Kiitos tästä kuuluu kotimaamme yrittäjille ja yrityksille. Keski-Suomessa työttömiä oli lokakuussa 14 vuoteen vähiten. Paras keino vastata talousnäkymien heikkenemiseen on lisätä Suomen kilpailukykyä. Siis varmistaa yrittäjille ja yrityksille mahdollisimman kasvumyönteinen toimintaympäristö. Energiakriisin ajan yrittäjiä ja yrityksiä on tuettava, mutta olennaista on huolehtia Suomen kilpailukykyisestä verotuksesta, joka turvaa investoinnit myös tulevaisuudessa.
Maamme väkiluvun kehitys on huolestuttavalla tasolla. Syntyneitä on tänä vuonna ennätyksellisen vähän. Ennusteiden mukaan koko maan väkiluku kääntyy laskuun 2040-luvulle tultaessa. Perhemyönteinen politiikka on keskeisessä osassa. Suorien tukien lisäksi kysymys on myös yhteiskunnallisesta ilmapiiristä – myönteisestä suhtautumisesta perheenlisäykseen. Helsingin Sanomien isänpäiväinen ehdotus isänpäiväkorttien askartelusta luopumista on malliesimerkki väärästä viestistä.
Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ylläpidetään työllä, johon tarvitaan yhä enenevissä määrin myös ulkomailta saapuvia osaajia maamme syntyvyyden laskiessa. Monen suomalaisen yrityksen kasvun esteenä on jo nyt osaavien työntekijöiden puute.
Lupaprosessia on nopeutettava ja työvoiman tarveharkinnasta luovuttava. Keskusta on myös esittänyt Kanadan mallin mukaista maahanmuuttajien pisteytysjärjestelmää, jossa pisteytettäisiin muun muassa koulutuksen ja kielitaidon perusteella. Elinkeinoelämä yrittäjistä isompiin yrityksiin on oikeassa vaatiessaan lisää työperäistä maahanmuuttoa. Pidän täysin selvänä, ettei meidän tule toistaa muissa maissa tehtyjä virheitä.
