Blogi

Pysyvä turvaneuvosto parantaisi kriisivalmiutta

By huhtikuu 1, 2020 No Comments

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Sanna Marinin välisestä kirjeenvaihdosta asiantuntijaryhmä ”Nyrkin” perustamisesta on käyty värikästä keskustelua. 

Mielestäni on hyvä asia, että ylin valtiojohto vaihtaa näkemyksiä aktiivisesti kansakuntamme kohdatessa kokonaan uudenlaisen kriisin. 

Valtioneuvoston 1.4. perustama koronavirustilanteen johtamista tukema operaatiokeskus on hyvä ja tarpeellinen päätös.

Koronakriisin jälkeen tulee aika arvioida, kuinka onnistuimme kriisin akuutissa hoidossa ja mitä voisimme oppia tulevaa varten. Valmiuslain toimivuuden arvioimisen on oltava yksi osa jälkihoitoa. Onko valmiuslaki soveltuva nykyajan vaatimuksiin ja miten voisimme paremmin varautua yhä moninaisempiin uhkiin? 

Perusoikeuksista ja oikeusvaltioperiaatteesta on tiukasti pidettävä kiinni. 

Valmiuslain arvioimisen yhteydessä on pohdittava pysyvän turvaneuvoston perustamista. Turvaneuvoston perustehtävistä voisi säätää esimerkiksi laissa Puolustusvoimista, mutta sen toimivaltuuksien laajentamisesta määriteltäisiin valmiuslain asetuksissa. Turvaneuvosto olisi nykyaikaistettu, laajemmalla kokoonpanolla toimiva puolustusneuvoston päivitetty versio.

Nykymalliin verrattuna selkeä etu olisi siinä, että turvaneuvosto olisi valmiina työkalupakissa ja sen malli olisi strukturoitu. 

Turvaneuvoston kokoonpano olisi tarkkaan määritelty ja sen kokoonpano vahvistettaisiin vaalikauden alussa. Turvaneuvosto koostuisi korkeasta virkamiesjohdosta ja kriisiolojen asiantuntijoista – noin 15-20:stä henkilöstä. Turvaneuvoston puheenjohtaja tulisi puolustusvoimista ja varapuheenjohtaja valtioneuvoston kansliasta. 

Normaalioloissa turvaneuvosto ei kokoontuisi. Yleistä tilannekuvaa tuottaisi Valtioneuvoston tilannekeskus nykyiseen tapaan. 

Sen sijaan kriisin uhatessa turvaneuvosto kutsuttaisiin koolle valtioneuvoston aloitteesta. Tällöin turvaneuvosto voisi valmistella toimenpiteitä ja laajentaa seurantaa yhteistyössä tilannekeskuksen kanssa. Turvaneuvosto huolehtisi valmiuden nostamisesta jo ennen kriisien eskaloitumista. Edelleen toimenpiteiden osalta päätösvalta pysyisi valtioneuvostolla.

Valmiuslaissa voisi olla turvaneuvostoa koskeva säädös, jossa se saisi tarkoin määritellysti valtioneuvoston päätösten mukaista toimeenpanovaltaa. Tämä parantaisi syvemmässä kriisissä valtioneuvoston operatiivisten päätösten täytäntöönpanoa. 

On selvää, että vasta kriisin jälkeen on syvällisemmän jälkitarkastelun aika. Valmiuslakien mahdollinen tarkistus on syytä toteuttaa parlamentaarisesti ja tässä yhteydessä tarkastella turvaneuvoston perustamista.