Suomen päihdepolitiikka on säilynyt pääpiirteissään samankaltaisena jo kauan, vaikka päihteiden haittavaikutukset ovat lisääntyneet. Suomessa on eniten alle 25-vuotiaiden huumekuolemia koko Euroopassa. Alkoholiin maassamme kuolee vuosittain lähes 2000:a ihmistä.
Päihteiden liikakäyttö on vakava ongelma, mutta avun hankkimiseen liittyy edelleen häpeää. Alkoholin kieltolakia on maassamme kokeiltu ja se osoitti, että jyrkät kiellot tai yksistään valistus eivät toimi.Tarvitsemme tutkittuun tietoon nojaavaa politiikkaa ja nykyistä parempia keinoja hoitoon ohjaamiseen ja avun saamiseen silloin, kun sitä on valmis vastaanottamaan. Päihderiippuvuus on yhteiskunnan kannalta hyvin kallis sairaus, jonka hoitoon on oltava resursseja vastata. Erityisesti alaikäisten kohdalla ongelmaan on syytä puuttua mahdollisimman varhain, jotta ihmisten tulevaisuus ei mene pilalle.
Kansalaisaloite valvottujen käyttötilojen mahdollistamisesta huumeita käyttäville saapuu syyskaudella eduskunnan käsittelyyn. Käyttöhuoneiden hyödyistä on kokemusta useista eri valtioista, sillä ne ovat muun muassa tuoneet apua huumeidenkäyttäjille ja vähentäneet infektioita, yliannostuskuolemia ja häiriöitä. Tutkittua tietoa kertyy koko ajan lisää.
Viranomaisista esimerkiksi Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, sekä poliisi, ovat suhtautuneet kannattavasti käyttöhuone-kokeiluun. Poliisin mukaan valvotut käyttötilat voisivat olla perusteltu lisä nykyisiin huumehaittojen ehkäisytoimiin.
Tärkeintä päihdepolitiikassa on tehdä päätöksiä, jotka parantavat ongelmakäyttäjien tilannetta ja edistävät yhteiskunnan kokonaisetua.
Minulla ei ole ideologista ongelmaa tehdä päätöksiä, jotka nojaavat parhaaseen asiantuntija- ja faktatietoon. Maamme päihdepolitiikassa on selkeästi parantamisen varaa, kun vertaamme meitä muihin eurooppalaisiin valtioihin. Huumeiden käyttöhuoneiden määräaikainen kokeilu on tutkitun tiedon ja viranomaisten näkemysten mukaan järkevää politiikkaa. Myös muilta osin päihdepolitiikkaa on syytä tehdä parhaaseen tietoon nojaten.
Toivon ja uskon, että myös muut kansanedustajat nojaavat näkemyksensä tutkittuun tietoon.
