Jyväskylän kunnallisvero on 20 prosenttia. Se on kokonaiskuvassa kohtuullisella tasolla ja esimerkiksi verrokkikaupunkeihin Tampereeseen (20,25%) tai Kuopioon (20,75%) verrattuna matalampi. Sen sijaan etelän kasvukeskuksiin nähden ero on jo merkittävämpi, Vantaalla 19% ja Helsingissä että Espoossa 18%.
Kunnallisveron korottaminen on perinteisesti ollut keino kattaa lisääntyneistä menoista syntyneet kulut. Lähipalveluista tulee huolehtia, mutta veronkorotusten sijaan tulisi tähdätä politiikkaan, jolla saisimme alennettua veroja. Tällä olisi pitkällä aikavälillä kasvua lisääviä vaikutuksia. Signaali olisi vahva alati kiristyvässä kaupunkien välisessä kilpailussa asukkaista, osaajista ja investoinneista.
On selvää, että ihmisten palvelutarpeen lisääntyessä on panostettava lähikouluihin, mukavaan asumiseen ja toimivaan infrastruktuuriin. On kuitenkin kysyttävä, onko näiden peruspalveluiden ylittävien menojen lisäämisen polku kestävällä pohjalla? Luonnollinen kasvu ja niistä johtuvat menot poislukien – oliko Jyväskylä neljä vuotta sitten nykyistä erityisesti huonommassa tilanteessa?
Yrittäjien ja yritysten toiveita tulisi kuunnella yhä herkemmällä korvalla. Mahdollistamalla uudet investoinnit ja keksinnöt, luomme työpaikkoja ja kasvua jyväskyläläisille. Nykyisille ja tuleville. Työllisyysastetta nostamalla autamme myös kaupungin talouden tilaa merkittävästi. Enemmän asukkaita, parempi työllisyysaste ja uusia työpaikkoja.
Hyvinvointi voidaan rahoittaa ainoastaan sillä, että entistä useampi on töissä ja voi hyvin. Se on myös tie alentaa kuntaveroa tulevaisuudessa. Mielestäni verojen alentaminen – palvelut turvaten – on edistämisen arvoinen linja Jyväskylässä ja laajemminkin.
*Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa
