Blogi

Työllisyys ylös, velka alas

By maaliskuu 27, 2021 No Comments

Taloudessa koronan vakavimmat seuraukset ovat työttömyys ja velka. Niitä on kiireellä alettava ratkoa sen ohella, että itse tauti pidetään hallinnassa.

Suomi tarvitsee työllisyys ylös, velka alas -ohjelman, jolla turvataan hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus. Kun näissä maailmanoloissa varmaa on vain epävarma, Suomen nousu pitää rakentaa itse.

Työpaikat, työpaikat, työpaikat. Niitä Suomeen nyt jos koskaan tarvitaan. Työmarkkinaosapuolilla oli mahdollisuus saada aikaan ratkaisu työpaikoilla tapahtuvasta paikallisesta sopimisesta. Sitä ei tullut.

Viimekätinen vastuu Suomen asioista on aina ja etenkin vaikeuksien keskellä suomalaisten valitsemilla päättäjillä. Hallituksella ja eduskunnalla.

Siksi hallituksen puoliväliriihessä nyt huhtikuussa on päätettävä ratkaisuista, joilla Suomi viedään kasvu- ja työllisyyslinjalle ja talous tulevina vuosina tasapainotetaan.

Päätöksiä tehtäessä katseen on oltava riittävän pitkällä niin, että tasa-arvoiset palvelut pystytään turvaamaan myös 2030-luvulla ja sen jälkeen.

Paikallisessa sopimisessa on viimein päästävä sanoista tekoihin. Toinen tärkeä ratkaisu on työttömyysturvan uudistaminen. Työttömyysturvan porrastus esimerkiksi Tanskan malliin sopisi myös Suomeen.

Työllistävän pienyrittäjän asemaa on parannettava markkinoilla ja sääntelyä on yhä sujuvoitettava. Omistajavaihdoksiin liittyviä esteitä – myös verotuksen osalta – on vähennettävä.

Rekrytointikokeilu pieniin- ja keskisuuriin yrityksiin avaisi kasvun näkymiä ajassa, jossa nykyisistä työntekijöistä kiinni pitäminen, saati uuden henkilöstön palkkaaminen on monelle yrittäjälle hankalaa.

Kotimaista omistajuutta on edistettävä kokonaan uusin toimin. Suomalainen kansankapitalismi on Ruotsiin verrattuna alkutekijöissä, mutta viime vuosina on menty myönteiseen suuntaan. Yli 150 000 suomalaista on avannut osakesäästötilin, joista yli puolet on alle 40-vuotiaita.

Osakesäästötiliä tulisi edelleen kehittää ja sijoituskattoa nostaa. Varsinkin nuoria tulisi kannustaa sijoittamiseen, sillä jo pienille summille kertyy ajan myötä korkoa korolle.

Samalla on kannustettava kotimaisia yrityksiä listautumaan ja madallettava listautumisen kynnystä.

Pörssilistautuminen on monelle kasvuyritykselle hyvä vaihtoehto, mutta Suomessa kynnys listautumiseen on korkea. Yrittäjän ja yrityksen näkökulmasta prosessi on kallis, monimutkainen ja aikaa vievä. Listautumisten määrässä olemme naapurimaatamme Ruotsia selvästi jäljessä.

Monen tekijän summana yritysten omistusta valuu enemmän myös ulkomaille. Yritysten kasvun edistämiseksi tulisi suunnitella Suomeen oma “Viron malli”, jossa voittoja verotetaan vasta kun niitä otetaan yrityksestä ulos.

Entinen pääministeri, kansanedustaja Juha Sipilä (kesk.) esitteli vastikään suomalaisen omistajuuden ohjelman. Se on koko Suomen tulevaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeä.

Ohjelmassa esitetään konkreettisia ratkaisuja kotimaisen omistajuuden lisäämiseksi ja sen myötä työllisyyden parantamiseksi ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseksi.

Esimerkiksi pienten- ja keskisuurten yritysten rahoitussetelin pilotointi, Finnveran rahoitustuotteiden kehittäminen vientivetoisille yrityksille ja tutkimus- ja kehitysrahoituksen nostaminen neljään prosenttiin BKT:stä edistäisivät kotimaista kasvua tuleville vuosikymmenille.

Näitä kaikkia pitää puoliväliriihessä edistää.

Ylipäätään mitään ratkaisuja talous-, työttömyys- ja velkaongelmiin ei ole varaa ylenkatsoa. Kaikkein vähiten tässä tilanteessa on varaa vatulointiin. Sen on loputtava.

Työllisyys ylös, velka alas -ohjelma on kestävin tae sille, että kaikki suomalaiset ja koko maa pystytään pitämään mukana ja huolehtimaan etenkin kaikkein heikompiosaisista.

Työmarkkinoilla ja politiikassa olisi opiksi siitä joustamisesta, mitä suomalaiset ovat korona-aikana osoittaneet töissä ja muuten arjessaan. Nyt on tultava pois ikiaikaisista juoksuhaudoista ja asetettava Suomen etu kaiken muun edelle.

Suomi tarvitsee työtä, turvaa ja toivoa. Elämä jatkuu myös koronan jälkeen.

*Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa