Sosiaali- ja terveydenhuoltomme on vakavien ongelmien keskellä, jonka yhtenä tekijänä on hoitajamitoituksen nostaminen liian nopeasti. Jätettyäni tiistaina 9.8. hallitukselle kirjallisen kysymyksen hoitajamitoitukseen liittyen, sain jo samana päivänä julkisuudessa myönteisen vastauksen ministeri Aki Lindéniltä (sd.)
Olen tyytyväinen että avaukseni ja kirjallinen kysymykseni hoitajamitoituksesta herätti vihdoin koko poliittisen kentän hallituksessa ja oppositiossa. Ministeri Lindénin vastaus antaa toivoa poliittisen realismin tajusta, kuten myös muiden hallituspuolueiden kannanotot YLE:llä 11.8. Kokoomuksen Petteri Orpo antoi myös kriittisen arvion hoitajamitoituksesta HS:n haastattelussa.
Vanhustenhoiva ja koko terveydenhuoltomme on niin tärkeä asia, että olisi hyvä jos tässä tehtäisiin parlamentaarista yhteistyötä yli hallitus-oppositio -rajojen. Tätä tukee myös tosiasiat: seuraava hallitus aloittaa jo alle vuoden päästä ja parlamentaarinen sopu takaisi sen, että nyt tehtävät päätökset ja työ jatkuisi sujuvasti vaalien jälkeen.
Toivottavasti hallitus pyytää tässä asiassa opposition talkoisiin.
Pitkälti asia on nyt pääministeripuolue SDP:n ja pääministeri Sanna Marinin käsissä. Tunnustetaanko realiteetit ja otetaanko myös oppositio mukaan?
Hoitajamitoituksen nosto 1.4.2023 on ajamassa vanhustenhoivaamme entistä suurempiin vaikeuksiin. Montako hoivapaikkaa Suomessa joudutaan sulkemaan, jos 1.4.2023 voimaan tuleva vaatimus 0,7 hoitajamitoituksesta astuu voimaan?
Tärkeintä on turvata vanhustenhoiva, sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuus ja hoitajien työolot ja arvostus, joka hoitajille kuuluu.
Pääset lukemaan aiemman bloggaukseni aiheesta täältä ja koko kirjallisen kysymykseni näet täältä.
