Suomen puolustus nojaa maanpuolustusvelvollisuuteen, jonka pohjalta puolustamme koko maata kaikissa olosuhteissa. Asevelvollisuuden ja laajan reservin pohjalta puolustuskykymme on ja säilyy iskukykyisenä myös tulevaisuudessa. Tämä edellyttää asevelvollisuusjärjestelmän kehittämistä ajan haasteet huomioiden. Tavoitteena on, että asepalveluksen aloittavien määrä nousee nykytasosta. Asevelvollisuuden uudistamista pohtinut komitea on tehnyt perusteellista työtä.
Kutsunnat kaikille on askel kohti tasa-arvoisempaa ja yhdenvertaisempaa mallia, jolla varmistetaan järjestelmämme kestävä tulevaisuus. Pidän erittäin hyvänä askeleena siirtymistä koko sukupolvelle ulottuvaa kutsuntajärjestelmää, jolla pidämme huolen maailman parhaasta asevelvollisuusjärjestelmästä.
Perustuslain mukaan maanpuolustusvelvollisuus koskee kaikkia sukupuolesta riippumatta.
Suhtaudun avoimesti kehityskulkuun, jossa miehet ja naiset yhtäveroisesti suorittavat asevelvollisuuden. Mielestäni tämä on tulevaisuutta ajatellen perusteltua, mutta tämä on yksityisajatteluani. On hyvä huomata, että näin pitkälle menneitä johtopäätöksiä ei komitea työssään tehnyt.
Reserviläisten yläikärajan nosto palvelee hyvin yhä parempikuntoisia suomalaisia, joiden tiedot ja taidot on syytä säilyttää Puolustusvoimien käytössä. Tämä ehdotus on niinikään merkittävä parannusehdotus, jota on helppo tukea. Moni reserviläinen on toivonut, että he voisivat palvella reservissä nykyistä kauemmin.
Ongelmaksi on myös noussut tilanteet, joissa asevelvollisuutta ei ole voinut suorittaa. Kaikkien palvelusturvallisuudesta ei tule tinkiä. Nykyisissä linjauksissa on silti pullonkauloja, jotka on mahdollista ratkoa. Motivoituneille nuorille on mahdollistettava asevelvollisuuden suorittaminen. Tästä syystä palveluskelpoisuuden laajentaminen esimerkiksi uudella palvelusluokalla tai nykyisten palvelusluokkien uudelleen tarkastelu on järkevää. Tämä palvelisi esimerkiksi diabeetikkoja, mutta myös muissa vastaavissa tilanteissa olevia.
Siviilipalvelus on niin ikään tärkeä osa vaihtoehtona palvella isänmaata. Komitean ehdotukset suunnata siviilipalvelusta nykyistä enemmän tehtäviin, jotka palvelevat isänmaata kriisitilanteissa nykyistä paremmin, on ainoa oikea suunta.
Yhteiskunnan kriisitilanteet ovat moninaisia ja osin vaikeasti ennustettavia, kuten viimeaikoina on nähty. Mitä paremmin erilaiset kriisitilanteet huomioidaan, sen parempi. Siviilipalveluksesta on otettava huomattavasti nykyistä enemmän irti, jotta isänmaan etu toteutuu nykyistä tarkoituksenmukaisemmin. Siviilipalvelusta suorittavat näin entistä mielekkäämpiä tehtäviä ja vahvistavat maamme kokonaisturvallisuutta.
Komitean raportin suosituksiin on syytä suhtautua vakavuudella. Parlamentaarinen työ on aina vahvalla ja laajalla pohjalla, jota on syytä kunnioittaa. Tiedän ja uskon, että näiden ehdotusten toimeenpano alkaa viipymättä. Tärkeintä on huolehtia isänmaamme puolustuksesta kaikissa tilanteissa.
