Suomella on takana monella tapaa poikkeukselliset vuodet, jotka ovat muuttaneet meidän jokaisen arkea ja haastaneet meitä yksilöinä, mutta myös kansakuntana uudella tavalla. Tämä koskee myös puolustusta.
Jo ennalta tiesimme, että tällä hallituskaudella tullaan tekemään merkittäviä päätöksiä Suomen puolustuskyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Päätöstä uusien hävittäjien hankkimiseksi edelsi pitkä valmistelutyö puolustusvoimien, eri ministeriöiden ja poliittisten päätöksentekijöiden kesken, yli puoluerajojen. Isänmaan asia on ollut läpi prosessin yhteinen. Tällä hallituskaudella oli aika tehdä lopullinen hankintapäätös.
Venäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan on muistuttanut meitä siitä, miksi Suomessa puolustusvoimista on pidetty huolta ja vaikkapa yleiseen asevelvollisuuteen nojaavasta laajasta reservistä ei ole luovuttu. Peruslähtökohta on ollut meille uskottavan puolustuskyvyn ylläpito. Suomen pitkä tie puolustuspolitiikassa on ollut vakaa ja oikea.
Ukraina käy tällä hetkellä sotaa itsenäisyytensä puolesta, mutta myös eurooppalaisten arvojen puolesta. Venäjä ei voita eikä saa voittaa Ukrainassa. Suomi on Ukrainan tukena. Tämän kirjoituksen aikana Suomi on antanut Ukrainalle tukea noin 930 miljoonan euron arvosta. Kaikkea annettua tukea ei voida julkisanoa, mutta kyse on aseellisesta ja humanitaarisesta tuesta.
Jokainen annettu paketti vastaa siihen tarpeeseen, joka Ukrainassa on huutava.
Reunaehdot Suomen antamalle tuelle asettaa meidän asemamme Venäjän rajanaapurina. Omistakin varastoista on pidettävä huolta – samaan malliin kuin rauhan vuosinakin on pidetty.
Liittyminen Natoon asettaa joitain uusia vaatimuksia puolustusvoimille, vaikka Suomen puolustusvoimat on jo nyt hyvin Nato-yhteensopivat. Osin jopa paremmin yhteensopivat kuin osan nykyisistä Nato-maista.
Yhtä kaikki, puolustuskyvyn ylläpito vaatii Suomessa lisäresursseja myös tulevalla hallituskaudella, kun sopeudumme Euroopan muuttuvaan turvallisuusympäristöön.
Näinä aikoina valoa voi olla välillä vaikea nähdä. Hopeareunuksen voi löytää kuitenkin siitä kansallisesta ja eurooppalaisesta yhteistyöstä, jota Ukrainan tukemiseksi on annettu. Euroopan unioni on vastannut poikkeuksellisen yhtenäisesti Venäjän toimiin: Tuominnut hyökkäyksen selväsanaisesti ja vastannut Venäjän häikäilemättömään hyökkäykseen maahan kohdistetuilla pakotteilla.
Kansallisesti meillä on vahva yhteisymmärrys Ukrainalle annetun tuen merkityksestä. Näin on varmasti myös eduskuntavaalien jälkeenkin – hallituksen kokoonpanosta riippumatta. Pidetään yhteistyön hengestä kiinni – tämä kantaa myös vaikeiden aikojen yli.
