Suomen taloustilanne on synkkä ja ensi vuonna ei ennusteiden mukaan ole tulossa suurta helpotusta tilanteeseen. Valtion velkaantuminen jatkuu korkealla tasolla. Suomen Pankin mukaan bruttokansantuotteemme kasvaa vuonna 2024 0,2% ja vuonna 2025 vain 1,4%. Luonnollisesti lukemat vielä muuttuvat, eikä maailman kehitystä voi ennustaa, mutta yleiskuva on nähtävissä.
Korkotason odotetaan kääntyvän lievään laskuun, mikä tuo pientä helpotusta monelle asuntovelalliselle. Toisaalta elämisen kustannukset ovat kasvaneet ja yhä useammalla jää entistä vähemmän rahaa mihinkään ylimääräiseen. Suunnitellut leikkaukset osuvat kipeästi monen pienituloisen arkeen ja ensi vuodelle kaavaillut lakot lisäävät synkkiä pilviä taloutemme kehitykselle.
Kokonaisuus huomioiden olisi tärkeää, että työmarkkinakysymyksiin löydettäisiin yhteinen sovinto. Yhteisen sävelen löytäminen on vaikeampaa, mutta huomattavasti riitelyä järkevämpää. Tästä hyötyisi koko suomalainen yhteiskunta, kun uudistukset toteutettaisiin yhdessä sopien.
“Suomen malli” voisi rakentua myös opposition tuella, joka loisi kaivattua jatkuvuutta yli vaalikausien. Tällaisen yhteistyön rakentaminen hyödyttäisi paitsi Suomea, mutta uskoakseni ansaitsisi myös laajan kansalaisten tuen, kun tärkeiden asioiden eteen ponnisteltaisiin yhdessä.
Jokaisella pilvellä on kuitenkin hopeareunus. Parantamalla maamme houkuttelevuutta investointiympäristönä ja panostamalla koulutukseen, luomme alustan uudelle kasvulle. Puhdas energia ja korkea teknologinen osaaminen ovat megatrendien hyödyntämisen kannalta välttämättömyyksiä, joihin Suomella on kaikki edellytykset vastata. Uudistuksia tarvitaan, jotta kuromme kiinni muut Pohjoismaat.
Maamme sisäisten haasteiden lisäksi maailma ympärillämme on kriisien täyttämä. Nopeaa maailmanpoliittisen tilanteen “normalisoitumista” ei valitettavasti ole näköpiirissä.
Ulkoisen paineen edessä Suomessa on viime vuosina löydetty laaja yksimielisyys. Korona-pandemian, Ukrainan tukemisen ja NATO-jäsenyyden osalta tämä laaja yksimielisyys on ollut maamme vahvuuksia. Venäjän testatessa rajaturvallisuuttamme ja päätöksentekokykyämme käyttämällä välineellistettyä maahantuloa, on sekä hallitus että oppositio toiminut päättäväisesti ja johdonmukaisesti yhdessä. Tätä yhteistyön henkeä kaivataan nyt myös sisäpolitiikassa entistä enemmän.
