Euroopan turvallisuustilanne on merkittävästi heikentynyt. Venäjä on siirtänyt huomattavan osan sotavoimistaan Ukrainan vastaisille rajoille Venäjällä, Valko-Venäjällä ja miehitetyllä Krimillä. Venäjä on tulkinnut kansainvälisiä sopimuksia omista lähtökohdistaan ja vaatinut paluuta etupiiri-ajatteluun. Venäjä pyrkii sotilaallisella painostuksella estämään Ukrainan Nato-jäsenyyden ja vaatimuksillaan heikentämään Itäisen Euroopan puolustusta.
Tällaista toimintaa ei tule hyväksyä. Venäjän on pidättäydyttävä sotilaallisen voiman käytöstä ja sillä painostamisesta sekä kunnioitettava jokaisen itsenäisen valtion suvereniteettia. Yhdessä kumppanivaltioiden ja EU:n kanssa Suomi on pyrkinyt palauttamaan Euroopan vakautta ja hakemaan diplomaattista ratkaisua konfliktiin.
On selvää, että mahdollisilla sotilaallisilla toimenpiteillä olisi ankarat seuraamukset. Pakotteiden ja vastapakotteiden hinta olisi Venäjälle, mutta myös Euroopalle merkittävä.
Energian merkitystä Euroopan ja Venäjän väliselle politiikalle ei voi vähätellä. Euroopan suuri riippuvuus venäläisestä energiasta mahdollistaa Venäjälle kiristysruuvin. Vaikka keskinäisriippuvuudessa on myös joitain etuja, on Eurooppa ajanut itsensä liiaksi yhden kortin varaan. Saksaan tuleva Nord Stream 2-kaasuputki lisäisi jo entuudestaan tätä riippuvuutta. Suomessa Fennovoiman Pyhäjoelle suunnitteleman ydinvoimalan laitostoimittaja on Venäjän valtion ydinenergiayhtiö Rosatom. Tämä kokonaisuus tulee tarkoin selvittää, ettemme itse tee päätöksiä, jotka voisivat meitä heikentää.
Energiaomavaraisuuden lisääminen ja energiatoimitusten monipuolistaminen on koko Euroopan etu.
Suomen kannalta keskeistä on korostaa jokaisen valtion omaa päätösvaltaa, alueellista koskemattomuutta ja kansainvälisten sopimusten kunnioittamista.
Kaikkien päätösten, joita teemme ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, on tähdättävä turvallisuutemme vahvistamiseen. Omaa liikkumatilaamme ei pidä kaventaa. Tähän sisältyy myös mahdollisuus muodostaa sotilaallisia liittoja ja mahdollisuus hakea Nato-jäsenyyttä. Suomen ratkaisuilla kaikissa oloissa on kyse Suomen turvallisuuden ylläpitämisestä ja parantamisesta.
Samaan aikaan on huolehdittava omasta puolustuksesta kaikkina aikoina. Onneksi näin on tehty, eikä maamme turvallisuudesta olla tingitty. Uudet sotalaivat ja hävittäjät nostavat merkittävästi suorituskykyämme pitkälle tulevaisuuteen. Lisäksi uudet sotilasvirat ja kasvatetut kertausharjoitusmäärät ylläpitävät valmiuttamme kaikissa olosuhteissa. Puolustusbudjettimme ylitti tänä vuonna kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta, ensimmäistä kertaa sitten toisen maailmansodan.
Mielestäni puolustusbudjetin koko olisi hyvä säilyttää yli kahdessa prosentissa myös tulevaisuudessa.
Puolustuspolitiikka ei voi olla riippuvaista poliittisista tai taloudellisista suhdanteista, vaan puolustuksesta on huolehdittava kaikissa oloissa. Tulevaisuudessa hankintapaineita on päivittää maavoimien kyvykkyyksiä ja panostaa entisestään koko yhteiskunnan kyberturvallisuuteen.
Valmiuslain uudistamisessa on edettävä kahden raiteen taktiikalla. Välittömästi turvallisuuttamme parantavat lainsäädännön täsmäkorjaukset on tehtävä nopealla aikataululla. Tämän lisäksi valmiuslain kokonaisvaltainen uudistaminen on tämän ja seuraavan eduskunnan tehtävä. Tekemättä ei voi jättää.
Luja maanpuolustustahto ja kokonaisturvallisuudesta huolehtiminen ovat maamme vahvuuksia nyt ja tulevaisuudessa. Laaja-alaiseen vaikuttamiseen varautumisen tärkeys korostuu ja se on koko suomalaisen yhteiskunnan vastuulla.
Akuutin turvallisuustilanteen liennyttäminen on Venäjän käsissä, Venäjän joukkojen vetäytymisessä. Länsi ei uhkaa Venäjää sotilaallisesti, eikä ole hyökkäämässä Venäjälle. Diplomatia ja neuvottelut ovat avainasemassa, jotta tilanne ei nykyisestään eskaloidu. Mutta sellaista sitoumusta ei voi eikä tule antaa, jossa itse heikennettäisiin eurooppalaisten valtioiden itsemääräämisoikeutta. Periaatteita ei tule myydä, eikä kiristyksen edessä pidä taipua.
