Koulutus on Suomen kivijalka. Olemme kansakuntana aina ymmärtäneet sivistyksen merkityksen tulevaisuudellemme ja vaatineet yhä parempaa lapsillemme. Nyt on jälleen aika katsoa eteenpäin, kohti 2020- ja 2030-luvun tarpeita.
Säilyttäminen ei paljoa vaadi, mutta uudistaminen on rohkeutta. Suomalaista korkeakoulukenttää on viimevuosina uudistettu. Korkeakoulujen yhdistämisiä on tehty ainakin Tampereella. Todellisia suunnannäyttäjiä ei silti tahdo löytyä. Jyväskylä on Suomen Ateena. Voisimmeko olla myös Euroopan Harvard?
Mielestäni Jyväskylän korkeakoulujen tulisi löytää rohkeus luoda “Euroopan Harvard”. Tätä edesauttaisi yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhdistäminen. Oppilaitosten tarpeet ja tehtävät ovat erilaisia, mutta se ei poissulje hienojen korkeakoulujemme yhdistämistä.
Opetus-, tukipalvelu ja myös tilaresurssit jakautuisivat tehokkaammin ja tietotaito monipuolistuisi. Opiskelijoiden yhteistyö lisääntyisi, mikä lisäisi tulevaisuuden yrittäjien innovaatio- ja osaamispohjaa. Yhdistetty korkeakoulu tarjoaisi monipuolisia opintopolkuja opiskelijoille ja mahdollistaisi luontevan siirtymän ammattikorkeakoulututkinnosta yliopistotutkintoon – ja päinvastoin.
Yritysyhteistyön myötä Jyväskylään syntyisi uniikki osaamisklusteri, joka palvelisi myös elinkeinoelämää. Maakuntamme houkuttelevuus kasvaisi paitsi Suomessa, myös kansainvälisesti. Mahdollisuuksia on valtavasti, mikäli vain uskallamme uudistua helpon ei-linjan sijaan.
Yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen on osoittanut kauaskatsoista avarakatseisuutta puheenvuoroissaan tiedeyhteisössä, esittämällä muun muassa visioita uusista liikkumisen tavoista. Nyt tätä samanlaista tulevaisuususkoa tarvitaan myös koskien Jyväskylän korkeakoulujen kehittämistä – paitsi rehtori Hämäläiseltä – myös JAMK:n rehtori Jussi Halttuselta, sekä korkeakoulujen hallitusten puheenjohtajilta Krista Varantolalta ja Sinuhe Wallinheimolta. On aika yhdistää Jyväskylän korkeakoulut.
*Kirjoitus on julkaistu Jylkkärissä.
