Blogi

Suomalainen ei voita aina

By elokuu 26, 2020 No Comments

Suomalainen rahapelijärjestelmä on perustunut valtionyhtiö Veikkauksen monopoliasemaan. Veikkauksen, RAY:n ja Fin Toton yhdistyttyä vuonna 2017 suomalaisten rahapelitappioita on jaettu moneen suuntaan: nuorisotyön, kulttuurin, liikunnan ja esimerkiksi hevosurheilun rahoittamiseen.  

”Suomalainen voittaa aina” oli rahapelaamisen slogan, jolla markkinoitiin suomalaisten häviämien markkojen ja eurojen tuomaa hyvää. Tarkoitus pyhitti keinot.

Totta on, että moni järjestö tekee äärettömän arvokasta työtä. Minun on helppo puolustaa useimpien näiden rahoitusta saavien tahojen toimintaa. Totta on myös se, että moni järjestö ei voisi toimia ilman ihmisten rahapeleihin häviämiä euroja. Näitä suomalaisia rahapeliongelmaisia on yli 120 000, joiden ulosottovelat ja inhimillinen tragedia on taitavasti piilotettu nykyjärjestelmän puolustamiseksi. 

Keväällä 2019 keskustelu Veikkauksesta käynnistyi toden teolla, kun uhkapelaamista ihannoiva mainoskampanja hyllytettiin laajan kritiikin seurauksena, johon myös moni poliitikko heräsi. Tähän saakka Veikkaus oli ollut pitkälti tuulensuojassa. Järjestelmä on vuosikymmenten aikana sitonut yhteen nyttemmin fuusioituneen Veikkauksen, poliitikot ja edunsaajat samoille kelomökeille. 

Poliitikkojen suhde järjestöihin ja Veikkauksen hallintoelimiin on vaimentanut järjen äänen. Yhtiön johto on kokoomuksen hallussa ja hallintoneuvosto SDP:n. Kaikilla eduskuntapuolueilla on omat paikkansa. Hyväveliverkosto on suojellut toinen toisiaan. Poliitikkojen kytkökset ovat taanneet status quon säilymisen. Peliongelmaisten ihmisten kustannuksella. 

Pelikoneet kaupoista -kampanja on tehnyt esimerkillistä työtä nostaessaan peliongelmat laajeempaan kansalaiskeskusteluun.

Minun on hyvin vaikea ymmärtää, miksi meillä on oltava pelikoneita joka ikisessä kaupassa ja kioskissa. Tuhansittain pelikoneita ja uhkapelaamiseen kannustavia 24/7/365 -mainoksia vauvasta vaariin. Olisi kaikkein järkevintä siirtää pelikoneet erillisiin valvottuihin pelisaleihin. Tämä kehitys saattaakin olla nopeimpia saavutettavissa olevia muutoksia lähitulevaisuudessa.

On selvää, että veikkaushäviorahoilla pyörivät edunsaajat vastustavat muutoksia nykyjärjestelmään, jotka vähentäisivät suomalaisten häviämien rahojen määrää. Ymmärrän huolen rahoituksesta, mutta on valtiovallan tehtävä päättää, kuinka rahoitus järjestetään. 

Mielestäni budjettirahoitus olisi järkevin tapa katkaista epäterve suhde edunsaajien ja uhkapelaamisen välillä. Edunsaajapuolella on myös leikkaamisvaraa ja huomioitavaa on sekin, että edunsaajat eivät ole koskaan tyytyneet edellisvuotta pienempään rahapottiin. Nyt on tullut aika ravistella tätäkin järjestelmää. 

Keskustelu rajoittuu tällä hetkellä nykyjärjestelmän puolustajiin – usein hinnalla millä hyvänsä – ja vaihtoehtoisille toteutustavoille avoimia oleviin. Ajatus estää pääsy ulkomaisten peliyhtiöiden nettisivuille tai rahaliikenteen estäminen on nykyjärjestelmän puolustajien patenttiratkaisu. Kaikki peliongelmatkin tuntuvat usein tulevan vain netistä, eivät suinkaan Veikkauksen toiminnan takia. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa. Kaikki uhkapelaaminen voi olla yhtä haitallista. En usko kieltolakeihin, enkä ole kieltämässä pelaamista. Kohtuus kaikessa. 

Pohtimalla erilaisia vaihtoehtoja en suinkaan ole Veikkausta vastaan. Mielestäni olisi hienoa, jos Veikkaus voisi toimia kansainvälisesti ja kasvattaa verotuloja Suomeen. En ole vakuuttunut siitä, että monopolit ylipäänsä ovat paras järjestelmä nykyaikana.

Rahapelijärjestelmässä siirtyminen säänneltyyn lisenssimalliin olisi järkevä tapa toteuttaa suomalaista rahapelaamista tulevaisuudessa. Tässä myös Veikkauksella olisi edelleen merkittävä rooli. Samalla yhtiö voisi kasvaa myös kansainvälisesti. 

Voisimme hyvin säännellä fyysisen pelaamisen mahdollisuuksia Suomessa: sallia esimerkiksi kasinot ja pelikoneet valvotuissa tiloissa vain kotimaisille yhtiöille, esimerkiksi Veikkaukselle ja PAF:lle. Ulkomaisten yhtiöiden toimintaa säänneltäisiin maassamme lisenssien kautta. Verotuksella keräisimme vastaavan tai suuremman potin kuin mitä nyt veikkaustappiorahoilla saamme. 

Samalla sitoutuisimme vastuulliseen rahapelaamiseen. Esimerkiksi yhteisen nettisivun kautta ihminen voisi helposti kieltää kaiken rahapelaamisen itseltään – pelejä tarjoavasta yhtiöstä riippumatta. Tiukat mainontaehdot sitoisimme lisenssiin ja täten rajoittaisimme mainontaa huomattavasti. Lisenssisääntöjen rikkomisesta seuraisi tuntuvat sakot tai lisenssin menettäminen. 

Mitä harkitummin suunnittelemme ja siirrymme nykyistä hallittavampaan järjestelmään, sitä parempi se on peliongelmaisille, mutta myös Veikkaukselle, edunsaajille ja yhteiskunnan kokonaistulolle. 

Veikkauksen kestintään ja palkkioihin tottuneita poliitikkoja se toki voi kirpaista, mutta sen he varmasti kestävät.