Arvoisa puhemies.
Opposition välikysymys sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisesta on monikärkiohjus, jossa ei tiedetä mitä pitäisi kritisoida, joten on päätetty kritisoida vähän kaikkea.
Kärkenä välikysymyksessä on sote-sosialismi, joka luo Suomeen Yhdysvaltain mallisen kapitalistisen terveydenhuoltojärjestelmän. Siis sosialistisen kapitalistisen terveydenhuoltojärjestelmän. Tässä on harjoitettu todellista poliittista akrobatiaa, kun kritisoidaan sekä sosialismista, että kapitalismista. Kaikille kaikkea.
Kokoomuspuolueen ja perussuomalaisten irtaantumista sote-uudistuksen suunnasta ja sen välttämättömyydestä on erikoinen poliittinen kärrynpyörä. Kyse on kuitenkin lähes samasta mallista, jota sekä kokoomus että perussuomalaiset vielä omalla hallituskaudellaan kannattivat.
Perussuomalaisten peruskunta-piirikunta -sotemalli on käytännössä melkein kopio Keskustan kotikunta-maakunta -mallista. Kokoomuksen nykyisestä sotemallista ei saa selvää: uudistaa pitää mutta ei niin kuin hallitus esittää. “Ei tehhä mittään” on kokoomuksen mallin nimi.
Tämä noin viisisivuinen ja 13:sta kysymystä sisältävä välikysymys on kuin eläisi Päiväni Murmelina -elokuvaa.
Oppositiopuolueilla ei ole esittää mitään uutta panosta uudistuksen eteenpäin viemiseksi – he listasivat vain viisi sivua ongelmia ilman yhtään ratkaisua. Hallitus on kuitenkin sitoutunut viemään nyt jo yli kaksitoista vuotta valmistellun uudistuksen maaliin ja edistää sitä määrätietoisesti. Sotessa ollaan nyt pidemmällä kuin koskaan ennen. Keskustalle uudistuksessa on tärkeintä, että ihmiset saavat parempia palveluita, jonot lyhenevät ja sosiaali- ja terveyspalvelumme rakennetaan kestävälle maakuntapohjalle.
Keväällä 2017 vasemmisto-oppositio teki välikysymyksen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisesta. Viisisivuisen ja 11 kysymystä sisältävän. Keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen hallituksen sote-uudistusta puolusti kansanedustaja Heinonen, kun hän Itä-Hämeessä 13.4.2017 kirjoitti seuraavasti:
“Oppositiopuolueilla ei ollut esittää mitään uutta panosta uudistuksen eteenpäin viemiseksi – he listasivat vain viisi sivua ongelmia ilman yhtään ratkaisua. Hallitus on kuitenkin sitoutunut viemään nyt jo yli kymmenen vuotta valmistellun uudistuksen maaliin ja edistää sitä määrätietoisesti. Sotessa ollaan nyt pidemmällä kuin koskaan ennen. Kokoomukselle uudistuksessa on tärkeintä, että ihmiset saavat parempia palveluita, jonot lyhenevät ja sosiaali- ja terveyspalvelumme rakennetaan kestävämmälle perustalle.”
Viisaasti sanottu edustaja Heinonen.
Arvoisa puhemies. Miksi vuosikausia valmisteltua sote-uudistusta tarvitaan?
Lainaan edustaja Petteri Orpon sanoja maaliskuulta 2018.
“Suuret terveysyritykset pääsee tässä tilanteessa, jos järjestäjät on niin heikkoja, pääsevät valtaamaan tämän maan kerrallaan, koska kunnat eivät pysty, ne on liian heikkoja.
Siksikin me tarvitaan uudistus, jotta me saadaan tämä hallintaan.
Jos katsotaan kokonaisuutta, on tällä hetkellä yli 300 kuntaa järjestäjänä, meillä on 150 kuntayhtymää, jotka tuottaa näitä palveluita ja järjestää, sitten meillä on koko valtio, aluehallinto, sairaanhoitopiirit, meillä on elyt, avit. Nyt mennään 18 maakuntaan, täs tapahtuu siis merkittävä byrokratian purku, samaan aikaan tää on todella iso uudistus ja täytyy sanoa, että mä olen alkanut pitämään myös tästä hallintomallista.”
Viisaasti sanottu edustaja Orpo.
Yksi opposition perusteluja vastustaa uudistusta on myös puhe uudesta kolmannesta hallinnon tasosta. Perusteluiden on tässä uudistamisessa oltava kohdallaan, jotta oppositio ymmärtää uudistamisen tarpeen myös tältä osalta. Siksi lainaan viisaita sanoja korkealle arvostamaltani edustaja Kanervalta Loimaan lehdessä huhtikuussa 2018:
“Olen ollut viime viikkoina hämmästynyt siitä, kuinka kiihkomielisesti vireillä olevaan sote- ja maakuntauudistukseen suhtaudutaan. Kyse on suuresta muutoksesta, mutta mitään vallankumouksellista ei ole tapahtumassa. Yksinkertaistaen voisi sanoa, että sotessa tavoitteena on, että ihminen pääsee perusterveydenhuollossa lääkärin vastaanotolle haluamassaan aikataulussa ja jos jatkotoimia tarvitaan, kaiken pitää sujua järkevällä tavalla, siis integroidusti niin kuin sanotaan.”
Tosiasia on, että sote-uudistus keventää päätöksenteon nykyisistä parista sadasta erilaisesta julkisesta toimijasta noin 20:een, maakuntien kokoiseen ja ihmisen näköiseen demokraattiseen alueeseen.
Erona maakuntamalliin nykyiset valtuutetut valitaan epädemokraattisesti ilman vaaleja puoluetoimistojen hämärissä kabineteissa. Tulevissa maakuntavaaleissa kansa päättäisi itse, kenelle se antaa päätösvallan palveluista. Sitä kutsutaan demokratiaksi.
Arvoisa puhemies.
Lopuksi siteraan vielä toiseen otteeseen edustaja Kanervaa, koska pyörää ei ole tässäkään asiassa syytä keksiä uudelleen:
“Uudistusta on tehty jo 20 vuotta. Asiaa valmistelemassa on ollut ministereitä kaikista suurista puolueista. Osa esitetyistä malleista on todettu perustuslain vastaisiksi tai poliittisesti mahdottomiksi. Siksi on melkoista vastuuttomuutta esittää uudistuksen lykkäämistä taas seuraavalle vaalikaudelle, tai väittää, että nykymalli toimii.
Monipuoluemaassa on kyettävä yhteistyöhön, ei määräilemään. On ymmärrettävä, että sote- ja maakuntauudistuksen kaltaisessa reformissa kaikkien on joustettava. On syytä vakavasti toivoa, että eduskunnalla on malttia ja viisautta tehdä välttämätön sote- ja maakuntauudistus.”
