Asevelvollisuutta uudistavan komitean työ on likimain puolivälissä. Komitean varapuheenjohtaja olen saanut tutustua nykyisen asevelvollisuusmallimme hyviin ja kehitettäviin puoliin. Isossa kuvassa olemme täysin oikealla tiellä. Järjestelmämme uudistamisen lähtökohtana tulee pitää Suomen puolustuskyvyn parantamista. Mahdollisten uudistusten on olla vastattava sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeisiin.
Uudistuksillekin on tarve. Mielestäni olisi tärkeää ulottaa kutsunnat kaikille mahdollisimman nopeasti. Samalla meidän on nopeasti uudistettava siviilipalvelusta nykyistä huomattavasti tarkoituksenmukaisemmaksi.
Siviilipalveluksesta tulee tehdä yhteiskunnan kriisiaikoihin paremmin soveltuva. Nykyisessä siviilipalvelusmallissa on paljon elementtejä, jotka eivät tue yhteiskunnan erilaisten kriisitilanteiden tarpeita.
Siviilipalveluksen suorittamismahdollisuuksia on vähennettävä ja painopiste on siirrettävä yhteiskunnan kannalta keskeisiin tehtäviin. Sopivia tehtäviä ovat esimerkiksi palo- ja pelastustoimi, ensihoito, logistiikka, öljyntorjunta, puolustusvoimien tukitehtävät, väestönhallinta ja niin edelleen.
Uudistettua siviilipalvelusta tulisi asteittain muokata kohti kansalaispalvelua, jonka kesto voisi olla yhtenäinen asevelvollisuuden kanssa. Tulevaisuudessa nuori – miehet ja naiset yhtälailla – suorittaisivat maanpuolustusvelvollisuuden asevelvollisuuden tai kansalaispalvelun myötä.
Uudistustyössä on edettävä tarkoin harkiten, askel kerrallaan. Emme saa miltään osin riskeerata järjestelmämme toimivuutta ja koko maan puolustamista. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että siviilipalveluksessa on paljon kehittämisen varaa. Nykyisellään malli ei palvele lähellekään niin hyvin, kuin yhteiskunnan kriisitilanteissa sen tulisi palvella.
