Arvoisa puhemies.
Puolustuksemme perusta muodostuu maanpuolustustahdosta, yhteiskunnan vakaudesta ja päätöksentekokyvystä. Yleinen asevelvollisuus, laaja säännöllisesti kertausharjoitettu reservi, ajantasainen varustus sekä moitteettomasti toimiva yhteistyö viranomaisten ja sidosryhmien kesken mahdollistavat koko maan puolustamisen uskottavalla tavalla.
Suomalainen kansallisen puolustuksen malli toimii hyvin. Se nauttii yhä laajasti kansalaisten kannatusta ja on kustannustehokas. Sotilaallinen osaamisemme on arvostettua myös kansainvälisesti.
Historiassaan toinen oma puolustusselonteko syventää aiemmin annetun ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon sisältöä. Toimimme kansakuntamme tärkeimpien asioiden kohdalla yhdessä ja yhtenäisesti. Kysymys on Suomen itsenäisyydestä ja alueellisesta koskemattomuudesta. Suomen tasavallan olemassaolosta.
Kriisit ja konfliktit eivät ole harvinaisia vieraita ympäröivässä maailmassa. Euroopassa soditaan ja informaatiovaikuttamisesta on tullut arkipäivää. Terrorismi haastaa koko maailman turvallisuutta ja suurvaltojen kilpajuoksu kansainvälisen järjestyksen uusjaossa kiihtyy. Venäjä ei tule tyytymään sivustaseuraajan rooliin.
Tulevaisuudessa varmaa on vain se, ettei mikään ole varmaa. Ennakoimattomuus lisääntyy.
Kun maailma tarvitsisi eniten sääntöihin nojaavaa, monenkeskistä kansainvälistä järjestelmää, on oma etu ja sisäänpäin kääntynyt kansallinen ilmapiiri rapauttanut kansainvälisten järjestöjen peruskiviä. Euroopan unionin painoarvo on heikentynyt ja solidaarisuus vähentynyt. Suomi ei saa kuitenkaan luopua sillanrakentajan tehtävästä.
Arvoisa puhemies.
Suomi on ylläpitänyt, rakentanut ja kehittänyt kansallista puolustuskykyä kansainvälisistä suhdanteista huolimatta.
Kun muut luopuivat yleisestä asevelvollisuudesta, me vahvistimme sitä. Kun muut vähensivät puolustuskalustoa, me hankimme sitä. Kun muut lykkäsivät investointeja, me veimme niitä määrätietoisesti eteenpäin. Tämä linja jatkuu.
Kansallista suorituskykyämme vahvistetaan johdonmukaisesti. Laivuehanke uudistaa merivoimamme. HX-hanke päivittää ilmavoimamme. Vahva reservi ja uudet sotilaat muodostavat maavoimiemme selkärangan. Puolustusbudjettimme ylittää kahden prosentin BKT-osuuden, jota voi pitää kansainvälisesti kilpailukykyisenä. Tulevaisuudessakin puolustusbudjetin koko olisi hyvä säilyttää yli kahdessa prosentissa.
Ruoan ja energian omavaraisuus, kotimainen puolustusteollisuus, ajantasainen tilannekuva ja nopea toimintavalmius muodostavat varautumisen rungon. Paikallispuolustuksen kehittämisen kautta vahvistamme kykyämme vastata nopeasti muuttuviin tilanteisiin.
Armeijamme iskukyvystä on huolehdittava kaikkina aikoina.
Kyberpuolustukseen on panostettava ja autonomisten järjestelmien merkitys sodankäynnissä kasvaa. Tiedustelutoiminta on aktiivista myös Suomea kohtaan. Sinisilmäisyyteen ei ole varaa. Myös meidän on osattava toimia uusilla taistelukentillä.
Kaikkeen emme kuitenkaan kykene vastaamaan yksin. Teollista ja kansainvälistä yhteistyötä on entisestään tiivistettävä. Pohjoismaat ovat meille luonteva suunta.
Arvoisa puhemies.
Asevelvollisuus ja korkea maanpuolustustahto ovat puolustuksemme kivijalkoja ja isänmaamme turva. Asevelvollisuutta on edelleen laajennettava, jotta yhä useampi suomalainen nuori täyttää velvollisuutensa toimia isänmaan hyväksi. Meillä kaikilla on oikeutemme, mutta myös velvollisuutemme. Suomen mallissa jokainen suomalainen on maanpuolustaja.
Puolustuspolitiikka ei voi olla riippuvaista poliittisista tai taloudellisista suhdanteista, vaan puolustuksesta on huolehdittava kaikissa oloissa. Suomea ei uhkaa välitön sotilaallinen kriisi, mutta viisas varautuu kaikkeen. Myös tilanteisiin, joissa sodan ja rauhan raja-aidat ovat hämärtyneet.Nyt panostetaan historiallisen paljon puolustuksemme kehittämiseen. Toivottavasti näin voitaisiin todeta myös tulevien selontekojen lähetekeskusteluissa.
