Kirjoitin viime vuoden joulukuussa Keskisuomalaisessa (1.12.2015) mahdollisuudesta siirtyä ministerimalliin Jyväskylän kaupungin päätöksenteossa. Mallissa noin puolet kaupunginhallituksen jäsenistä toimisi myös lautakuntien puheenjohtajina. Paneutuminen tehtäviin parantuisi, kun valta ja vastuu kävisivät yhä selkeämmin käsi kädessä.
Haluaisin kuitenkin pohtia myös pormestarimallin soveltuvuutta Jyväskylään ja jopa laajentaa ajatusta Jyväskylän kaupunginjohtamisen uudistamisesta. En kritisoi nykyisiä johtajia, sillä Jyväskylässä on tehty onnistuneita valintoja ja konkreettisia rakennemuutoksia. On kuitenkin syytä pohtia tulevaisuutta ja tarkastella, miten kansanvaltaa voisi toteuttaa entistä paremmin. Tutkimusten mukaan kuntalaiset kokevat, ettei heidän ääntään kuunnella tarpeeksi.
Pormestarimallissa lautakuntia vetävät henkilöt toimisivat apulaispormestareina. He olisivat myös nykyistä selkeämmin esimiesasemassa suhteessa toimialajohtajiin, jotka olisivat apulaispormestarien suorassa poliittisessa ohjauksessa.
Itse pormestari valittaisiin kuntavaalien yhteydessä esimerkiksi siten, että jokainen puolue asettaisi listaltaan myös pormestariehdokkaan. Pormestarin valinnan vahvistaisi valtuusto, kuten Suomen laissa määrätään.
Pormestari johtaisi kaupunkia ja toimisi samalla kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Jäsenenä toimisivat apulaispormestarit ja salkuttomat kaupunginhallituksen jäsenet. Kuntalaisten päätösvalta kasvaisi ja poliittiset virkanimitykset vähenisivät. Samalla kaupungin johtaja olisi poliitikko, eikä viranhaltija. Kuntalaiset saisivat enemmän valtaa ja kaupungin kehittäminen noudattaisi selkeämmin kuntalaisten tahtoa.
Nykyisin Tampereella ja Pirkkalassa on käytössä pormestarimalli. Myös Helsinki on siirtymässä pormestarimalliin. Paras tapa olisi ottaa näistä kaupungeista parhaat käytännöt ja soveltaa ne käyttöön Jyväskylään. On selvää, että uudistus on valmisteltava laajapohjaisesti. Pormestarimalli selkeyttäisi kaupungin johtamista, parantaisi avoimuutta ja lisäisi kuntalaisten valtaa.
