Blogi

Nyt panostetaan perheisiin

By 19 helmikuun, 2020 No Comments

Eräänä päivänä juoksulenkilläni huomasin pulkkamäessä leikkiviä lapsia. En usko, että he miettivät tulevaa asemaansa tämän maan veronmaksajina. He vain nauttivat elämästä ja siitä, että vihdoinkin oli lunta niin, että laskea sai sydämensä kyllyydestä. 

Samaan aikaan väestökehitys, kestävyysvaje, syntyvyyden lasku, joustamaton työelämä tai taloudellinen epävarmuus värittävät maassamme käytävää keskustelua perheistä ja erityisesti lapsista. 

Itse puhun usein Suomen talouden tulevaisuuden näkymistä, mutta mielestäni perhe-elämään keskittyy paljon perheiden kannalta henkilökohtaisempiakin kysymyksiä. Esimerkiksi elämisen laatuun liittyviä kysymyksiä –  onko hoitopaikka lähellä ja pääseekö kouluun liikkumaan turvallisesti. 

Suomi on jo monella mittarilla perheille hyvä maa, mutta parannettavaakin on. Keskusta on linjannut, että tavoitteena ei saa olla yhtään vähempi, kuin tehdä Suomesta maailman perheystävällisin maa.

Perhevapaauudistus lähtee siitä, että perheiden omaa valinnanvapautta kunnioitetaan ja joustavuutta lisätään. On merkittävää, että esimerkiksi yrittäjyyden eri muodot huomioidaan jatkossa perhevapaissa paremmin. 

Jo viime hallituskaudella keskustan johdolla työnantajille luotiin 2500:n euron kertakorvaus naispuolisen työntekijän perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaamiseen. Tämä auttaa jakamaan työnantajille syntyvyydestä syntyvää laskua ja edistää naisten asemaa työmarkkinoilla.

Perhevapaauudistus tulee jatkamaan samaa linjaa – naiset ja miehet, isät ja äidit, asetetaan uudistuksessa samalle viivalle. Isien vapaita pidennetään vastaamaan äitien vapaita. Panostamme myös siihen, että isät saavat viettää lastensa kanssa enemmän aikaa kotona.

Myös joustavuus lisääntyy. Tämä on mielestäni jopa uudistuksen keskeisimpiä asioita. Perheet ovat erilaisia, kaikille ei sovi sama malli. Uudessa mallissa tämä asia huomioidaan entistä paremmin. Esimerkiksi yksinhuoltajat saavat jatkossa pitää molempien vanhempien osuuden vanhempainvapaista. Onhan se myös ennen muuta osa lapsen oikeutta viettää aikaa läheistensä kanssa. 

Tässä tilanteessa, jossa maassamme syntyy yhä vähemmän lapsia, on perhevapaauudistukseen ehdottomasti panostettava. 

Usein keskustelu perhevapaista kääntyy kuitenkin työllisyyteen. On totta, että pitkä työmarkkinoilta poissaolo voi vaikeuttaa työllistymistä – oli syy mikä tahansa. Pitkään perhevapailla olleiden räätälöityihin työvoimapalveluihin keskittyvää hanketta tulee mielestäni laajentaa.

Loppujen lopuksi aina tulee kuitenkin muistaa, ketä varten me tätä maata rakennamme. Tämä perhevapaauudistus tulee olemaan jokaiselle äidille, isälle ja lapselle entistä parempi. Jotta jatkossakin Suomessa olisi perheillä hyvä olla.