Entinen pääministeri Matti Vanhanen pohtii kriittisesti Suomenmaan haastattelussa (21.11.) EU:n Venäjälle asettamia talouspakotteita. Hän kysyy, onko EU:lla tarpeeksi yhteydenpitoa venäläisiin. Sitä pitäisi olla nyt jatkuvasti, Vanhanen toteaa.
Vastaus on yksiselitteinen: Ei ole. Ukrainan kriisi on kaukana ratkaisusta lännen ja Venäjän suhteiden jatkuvasti kiristyessä.
Euroopan parlamentin ja Venäjän duuman välisen valtuuskunnan yhteiskokoukset on peruttu. Parlamenttien välinen yhteydenpito on yksittäisten toimijoiden käsissä. Samalla suhtautuminen Venäjään kiristyy päivä päivältä.
Oli oikein Suomen hallitukselta keskeyttää Venäjä-toimintaohjelman valmistelu näin epävakaassa tilanteessa. Venäjän alueloukkauksia ja etupiiriajattelua ei tule hyväksyä. Toiminta Ukrainassa on tuomittava.
Suomen on kuitenkin tunnustettava tosiasiat. Venäjä on naapurimme ja naapuriin on parempi pitää hyvät, toimivat suhteet. Tämä edistää molempien maiden hyvinvointia ja turvaa parhaiten Suomen edut.
Suhteita ei ole syytä tahallaan heikentää. Voisikin pohtia, olisiko paikallaan tehdä lyhempi naapuruuden hyviä puolia korostava, mutta myös haasteet allekirjoittava julkilausuma.
EU:n asettamilla talouspakotteilla on vaikutusta. Venäjän kansantalouden kasvu hidastuu. European Council on Foreign Relations –ajatushautomon blogikirjoituksessa (18.11.) Ulkopoliittisen instituutin tutkija Kristina Raik avaa hyvin mahdollisia seurauksia, joita pitkään jatkuva vastakkainasettelun ilmapiiri voi aiheuttaa. Venäjän talous ja sitä kautta koko yhteiskuntajärjestys voi ajautua kriisiin. Tämä vaikuttaisi merkittävästi myös Suomeen.
Diplomatian työkalupakissa on hyvä pitää myös pakotteet. Alati syvenevä kriisiytymisen kierre on kuitenkin syytä pysäyttää. Tässä ainoa oikea tapa on palata neuvottelupöytään ja käydä keskustelua kaikilla rintamilla.
Erityisesti vaikeina aikoina tarvitaan poliitikoilta tahtoa ja päättäväisyyttä löytää ratkaisuja. Ukrainan, länsimaiden ja Venäjän kriisi voidaan vielä sopia rauhanomaisesti, ennen kuin tilanne kärjistyy liian pitkälle.
*Kirjoitus on julkaistu alunperin Keskisuomalaisessa
