Blogi

Kohti vahvempia maakuntia

By kesäkuu 23, 2021 No Comments

Sosiaali- ja terveyspalveluiden 15 vuotta kestänyt uudistustyö on nyt toteutumassa. Uudistus on sisältynyt kaikkien viimekausien hallitusten ohjelmaan ja sen toteuttamista ovat yrittäneet kaikki merkittävät eduskuntapuolueet. Kysymys on myös poliittisen järjestelmämme uskottavuudesta: kykeneekö eduskunta toteuttamaan myös isoja uudistuksia? Nyt maakuntiin nojaava malli on sinettiä vaille valmis. Kun työtä on valmisteltu vuosikausia useiden eri hallituskoalitioiden pohjalta, kuuluvat kiitokset myös yli hallitus-oppositio -rajojen. Monipuoluemaassa on kyettävä yhteistyöhön.

Aiemmat yritykset ovat kaatuneet omaan mahdottomuuteensa tai viimeistään perustuslakiin. Keskustan kotikunta-maakunta -malliin nojautuva maakunnallinen sote-uudistus läpäisee perustuslain. Se turvaa suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut koko Suomessa, asuinpaikasta ja tulotasosta riippumatta. Samalla pidetään palvelut lähellä ihmisiä ja estetään kotikuntien pakkoliitokset. Keskustalle uudistuksessa on tärkeintä, että ihmiset saavat parempia palveluita, jonot lyhenevät ja sosiaali- ja terveyspalvelumme rakennetaan kestävälle maakuntapohjalle.

Tarve uudistamiselle on ilmeinen ja sen kaikki vastuulliset poliitikot tunnustavat. Jokaiselle suomalaiselle on turvattava riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Kyse on paremmasta ja toimivammasta terveydenhuollosta. Jatkaminen nykymallilla tarkoittaisi rapautuvaa palvelutasoa ja eriarvoisuuden kasvua. Ilman uudistusta kunnallisveron korotuspaineet olisivat Keski-Suomessa keskimäärin 1,5 prosenttiyksikköä. Uudistuksen myötä tuo paine alenee 0,9 prosenttiyksikköön. Sote-palveluiden siirtyessä laajemmille hartioille, annetaan tilaa kunnille toteuttaa omaa tehtäväänsä elinvoiman, sivistyksen ja hyvinvoinnin ylläpitämisen parissa.

Yksityisillä terveysyrityksillä ja palveluntuottajilla on jatkossakin merkittävä asema, eikä niiltä hankittavien palveluiden määrää rajoiteta. Moni yksityinen tuottaa hyviä palveluita ja niitä on syytä käyttää myös jatkossa. Tärkeintä ihmiselle on saada hyvää hoivaa tarpeen vaatiessa, yksityiseltä tai julkiselta puolelta. Julkisella sektorilla on paljon opittavaa yksityisiltä ja yhteistyötä ja parhaiden mallien hakemista on syytä tiivistää tulevaisuudessa. Palvelujen saatavuuden turvaamisesta huolehtii aina maakunta.

Pelkkä uudistus ei tietenkään ratkaise sitä, miten nopeasti asiakas pääsee ja saa laadukasta hoitoa. Toimeenpanossa on keskityttävä häiriökysynnän kitkemiseen, eli hoidettava asiakas alusta loppuun mahdollisimman vähällä pomputtelulla luukulta toiselle. Mielestäni Suomessa tulee harkita paluuta niin sanottuun omalääkäri-malliin. Lääkäri- ja hoitajapula on ratkaistava maanlaajuisesti, sillä maakuntien välinen keskinäinen kilpailu ei ole Suomen ja suomalaisten etu.

Puhe hallinnon uusista tasoista ei pidä paikkaansa – pikemminkin päinvastoin. Tosiasia on, että uudistus keventää päätöksentekoa nykyisistä sadoista erilaisista julkisista toimijoista noin 20:een, maakuntien kokoiseen ja ihmisen näköiseen demokraattiseen alueeseen.

Nykymallissa sairaanhoitopiirien valtuutetut valitaan epäsuorasti puoluetoimistojen kabineteissa. He käyttävät merkittävää valtaa ja vastaavat satojen miljoonien eurojen budjeteista. Tätä ei voi pitää kovinkaan läpinäkyvänä mallina. Uudistuksessa kansanvalta lisääntyy, kun jatkossa Keski-Suomen asukkaat saavat itse päättää suorilla vaaleilla Keski-Suomen vallankäyttäjistä. Demokraattisesti.

Tulevaisuuden tavoitteena Keskusta jatkaa monialaisten ja itsehallinnollisten maakuntien rakentamista. Kotikunta-maakunta -mallin pohjalta, jossa alueiden rooli vahvistuu. Esimerkiksi nykyiset maakuntaliiton tehtävät aluekehittämisestä, maakuntakaavoituksesta ja maakunnan edun ajamisesta tulisi siirtää vaaleilla valitun valtuuston päätettäväksi, Keski-Suomen maakuntahallintoon. Minä uskon siihen, että me keskisuomalaiset olemme parhaita päättämään Keski-Suomen asioista.

Hyvää juhannusta ja kesää kaikille!