Suomen Keskusta on aina ollut päättämässä maamme ulkopolitiikan isoissa kysymyksissä. Suomen kehittyminen kuningaskunnan sijaan tasavallaksi, toiminta sotien aikana ja luoviminen kylmän sodan keskellä ovat osoitus Suomen Keskustan vastuullisesta ja ajan sääntelemästä politiikasta, jossa Suomen etu on ollut aina etusijalla. Euroopan turvallisuustilanne muuttui peruuttamattomasti 24. helmikuuta, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Käsillä on uusi vaihe maamme historiassa, jossa on päätettävä asemoitumisestamme sotilaallisen liittoutumisen osalta 2020-luvulla. Suomen historiallisia askeleita punniten puolustusliiton jäsenyys olisi luonteva päätös, jonka tekemiseen aikaikkuna on nyt auki.
Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko on julkisuudessa kertonut esittävänsä Keskustan puoluevaltuustolle, että Keskusta tukee valtiojohtoa tekemään turvallisuuden kannalta tarvittavat ratkaisut. Käytännössä tämä tarkoittaa myönteistä kantaa Suomen Nato-jäsenyyteen. Mielestäni tämän tosiasian Keskustan puoluevaltuusto voisi myös ääneen sanoa: Keskusta tukee Suomen Nato-jäsenyyttä ja näkee ratkaisun vahvistavan Suomen ja suomalaisten turvallisuutta.
Pidän hyvin ymmärrettävänä ja oikeana linjana, että valtioneuvoston jäsenet pidättäytyvät tässä vaiheessa Suomen nykyisen linjan mukaisissa kannanotoissa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa uudessa tilanteessa käsittelevä ajankohtaisselonteko on vasta tulossa eduskunnan käsittelyyn.
Tasavallan presidentti johtaa maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Yhteistyö valtioneuvoston kesken on avainasemassa. Tästä syystä puheenjohtaja, valtiovarainministeri Saarikon on oltava esityksessään tarkkana myös kannan ilmaisun ajoituksen suhteen.
Sen sijaan Keskustan puoluevaltuusto ilmaisee puolueen tahtoa puoluekokousten välillä. Näin suuressa asiassa kannan tulisi mielestäni olla selkeä. Keskustan kannattajien selkeä enemmistö odottaa puolueemme päätöksentekoelimiltä myönteistä Nato-kantaa.
Naapurissamme on aggressiivinen ja vaikeasti ennakoitava Venäjä. Kysymys on siitä, haluammeko olla yksin vai yhdessä – hakea laajempaa turvaa vai emme? Haluammeko kuulua Pohjoismaiden ja EU-maiden enemmistön joukkoon, jonka turvallisuuden perusratkaisu on Nato-jäsenyys. Mielestäni vastaus on selkeä: Suomen kannattaa hakea puolustusliitto Naton jäsenyyttä mahdollisimman nopeasti. Ovi on auki.
