Koronavirus on hallinnut julkista keskustelua kuluneen kevään ajan. Kiitos kaikkien suomalaisten, näyttää tilanne terveyskriisin kannalta maassamme jo paremmalta. Viimeistään nyt on herätty keskustelemaan myös laajemmasta turvallisuuskäsityksestä. Perinteisesti niin sanotulla kovalla turvallisuuspolitiikalla on käsitetty muun muassa poliisin ja armeijan toiminnan turvaaminen.
Poliisien määrä laski maassamme tasaisesti koko 2010-luvun. Onneksi tähän tuli vihdoin muutos, kun uusia virkoja perustetaan vuoteen 2023 mennessä 300. Poliisien määrän vähentymistä ei ole varaa enää toistaa, eikä sisäistä turvallisuutta saa laiminlyödä.
Suomen terrorismilainsäädäntö on ollut pääosin ajantasainen, mutta korjattavaakin löytyy. Erityisesti terroristisen toiminnan edistäminen tai siinä mukana toimiminen vaatii kiristyksiä.
Oikeusministeriön asettama työryhmä ehdottaa terrorismiin liittyvän toiminnan tekemistä rangaistavaksi nykyistä laajemmin. Tämä on oikea suunta. Meillä on oltava nollatoleranssi suhtautumisessa terroristista toimintaa kohtaan ja työkalut terrorismin kitkemiseksi. Radikalisoituminen on uhka yhteiskuntajärjestystämme kohtaan, eikä sellaisessa toiminnassa mukana oleminen ole hyväksyttävää.
Puolustusvoimiamme on kehitetty määrätietoisesti. Välillä laajaa koko maan puolustamiselle perustuvaa asevelvollisuuteen perustuvaa malliamme on pidetty naapurimaissamme vanhanaikaisena. Pitkäjänteinen toimintamme on osoittautunut kuitenkin oikeaksi valinnaksi.
Seitsemän käytöstä poistuvan merivoimien aluksen tilalle tarvitaan uudet alukset. Poistuvien alusten tilalle hankitaan neljä modernia korvettia. Tämä hankinta työllistää kotimaassa. Turvaamme merialueidemme koskemattomuuden ja yhteyksien pysymisen avoimena myös kriisitilanteissa.
Uusien hävittäjien hankinta tulee olemaan verrattavissa lama-ajan Suomeen, jolloin nykyiset hornet-hävittäjät hankittiin vaikeasta taloustilanteesta huolimatta. Tämä ratkaisu osoittautui onnistuneeksi. Keskusta pitää kiinni siitä, että Hornet-kaluston suorituskyky korvataan täysimääräisesti. Ilman toimivia ilmavoimia ei ole toimivaa maa- eikä meripuolustusta. Valmius pitää rakentaa hyvän sään aikana. Kaikkia tarvitaan, jotta koko maan puolustus turvataan.
Kokonaisturvallisuus on kuitenkin laajempi käsitys kuin vain kova turvallisuuspolitiikka. Se on turvallisuutta ylläpitää yhteiskunnan toimintoja ja huolehtia kaikista suomalaisista myös erilaisten kriisien keskellä. Huoltovarmuus-ajattelua on pidetty aikansa eläneenä, mutta koronapandemia on osoittanut omavaraisuuden ja huoltovarmuuden elintärkeän merkityksen maallemme.
Kriisinkestokyvyn kannalta keskeisessä roolissa on suomalaisen maatalouden, kotimaisen ruoantuotannon ja elintarviketeollisuuden turvaaminen kaikissa olosuhteissa. Samoin energian saatavuus ja peruspalveluiden toiminnan varmistaminen, mukaanlukien sähköiset palvelut, korostuu erilaisissa kriisitilanteissa.
Omavaraisuutta tukemaan tarvitaan toimiva huoltovarmuusjärjestelmä. Koronakriisi osoitti muun muassa kasvomaskien saannissa ilmenneiden ongelmien vuoksi sen, että huoltovarmuuden kehittämisessä on edelleen parannettavaa. Suomikaan ei selvinnyt puhtain paperein. Huoltovarmuutta on vahvistettava paitsi kotimaassa, mutta myös rakentamalla Euroopan unionille oma huoltovarmuusjärjestelmä. Yhdessä olemme vahvempia. Suomen on kyettävä rakentamaan toimivat ja luotettavat kauppasuhteet tarpeellisia hankintoja varten erilaisiin kriisitilanteisiin. Varautuminen on viisautta.
Hajautettu yhteiskunta kestääkin erilaisia kriisejä kaikkein tehokkaimmin. Jyväskylän kaltaiset kasvukeskukset luovat elinvoimaa koko ympäröivään maakuntaan aina taajamista kyliin saakka. Mahdollisuudet työn tekemiseen kotoa käsin muuttaa tarvetta fyysiselle työpisteelle. Kuluneen kevään aikana toteutettu digiloikka on osoitus paikkariippumattomuuden lisääntymisestä ja mahdollisuuksista. Hajautettu energian-, ruoan-, ja hyödykkeidentuotanto turvaa yhteiskunnan toiminnan myös kriisien keskellä. Omavaraisuutta ei ole syytä unohtaa.
Me suomalaiset selvisimme yhdessä. Ja selviämme jatkossakin. Turvallista keskikesän juhlaa!
*Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa
