Laadukkaan asumisen ja hyvän elämän merkitys korostuu yhä enemmän, kun poikkeuksellinen korona-aika on lisännyt kodin ja viihtyvyyden merkitystä. Sujuvassa arjessa on silti kysymys perinteisistä tarpeista: kaupan ja muiden palveluiden helppoudesta, koulun, päiväkotien ja puistojen läheisyydestä, sekä työn tai opiskelun sujuvuudesta.
Kodin merkitys on suuri. Jyväskylässäkin asumisen hinta – oman tai vuokralla-asumisen – on kallistunut. Erilaiset maksut nousevat vuodesta toiseen kiinteistöveron, sähkönsiirron, jätekuljetuksen, kaukolämmön, huleveden, pysäköinnin ja muiden vastaavien menojen muodossa.
Ne ovat kuitenkin kustannuksia, joihin Jyväskylän kaupunki voi vaikuttaa suoraan tai välillisesti omien yhtiöidensä kautta. Näiden kustannusten jatkuva korottaminen on piiloverotusta, joka nostaa elämisen ja asumisen kustannuksia.
Jyväskylässä uusia asuntoja rakennetaan paljon ja sitä myöten kysyntään vastataan määrällisesti kohtuullisen hyvin. Kysyntä on kuitenkin moninaista: esimerkiksi omakotitaloasujien hamuamia tontteja Päijänteen rannasta oli saamieni tietojen mukaan tarjolla viime vuonna alle kymmenen.
Näille tonteille olisi enemmänkin kysyntää ja siksi perustellusti moni perhe valitsee lähikunnat Jyväskylän sijaan. Se on toki fiksua politiikkaa lähikunnilta, mutta enemmän olisi Jyväskylänkin tehtävissä.
Tulevan valtuuston on syytä valmistella kokonaiskuva asumisen houkuttelevuudesta Jyväskylässä. Se heijastelee nuorten, senioreiden, kuin perhettä perustavienkin muuttohalukkuuteen ja siten osaamisen kasvuun koko Jyväskylässä. Tällä on merkittävä rooli yritysten ja koko kaupungin kasvulle. Vaikka kaupunkimme vetovoima on hyvä, tulee sitä edelleen parantaa ja erityisesti panostaa pitovoimaan.
