Unohdetut tataarit

Eilen 16. maaliskuuta, vietettiin Krimin kansanäänestyksen toista vuosipäivää. Laittomana pidetty kansanäänestys toimi Venäjän ”laillisena” oikeutuksena liittää Krimin niemimaa osaksi Venäjän federaatiota. Tämä Venäjän suorittama laajasti tuomittu aluevaltaus on pysynyt ulkopolitiikan agendalla, mutta suuri huomio on siirtynyt ulkopolitiikalle tyypilliseen tapaan jo toisaalle. Krimin tilannetta on keritty jo arvioida ”menetetyksi tapaukseksi”. Tällaisessa lausunnossa näkyy ennen kaikkea pragmaattinen suhtautuminen Ukrainan tilanteeseen.

Krimin niemimaan nykyinen ihmisoikeustilanne on erittäin vaikea ja erityisesti sen tataariväestö on joutunut kokemaan kovia. Suomen ensimmäiset muslimit olivat Krimin tataareja, joten sitä taustaa vasten he ovat myös meille tuttuja. Tämä on ollut Krimin tataareille valitettavan tuttua myös historiallisesti. Toisen maailmansodan aikana Stalin pakkosiirsi Krimin tataarit Keski-Aasiaan ja Siperiaan. Kuljetuksen aikana arviolta noin puolet pakkosiirretyistä kuoli.

Suomen ensimmäiset muslimit olivat Krimin tataareja, joten sitä taustaa vasten he ovat myös meille tuttuja.

1980-luvun aikana kasvanut Krimin tataarien vaatimus saada palata takaisin kotiseuduilleen alkoi toteutua vasta 1990-luvulla. Tilanne on jälleen muuttunut, kun Venäjä valloitti Krimin ja tataarien asema heikkeni jälleen merkittävästi. Krimin tataarien parlamentti Mejlis kehotti tataareja boikotoimaan niin sanottua Krimin kansanäänestystä. Suuri osa heistä muuttikin manner-Ukrainaan. Tällä hetkellä Krimin tataarien ihmisoikeustilanne on surkea.

Tataarien omistamia taloja ja tontteja on erityisesti rannikkoalueilla pakkolunastettu. Sananvapautta on rajoitettu ja esimerkiksi tataarien omistaman lehdistön toiminta on vaikeaa. Myös heidän omien muistotilaisuuksien järjestämisiä on estetty.

Yksi huolestuttavimmista ilmiöistä on Mejliksen toiminnan järjestelmällinen hankaloittaminen. Krimin tataarien johtajalta Mustafa Dzhemileviltä on estetty saapumasta Krimille, yhdessä monien muiden tataarien kanssa. Mejliksen toimintaan osallistuvia Venäjä pitää ääriliikkeen edustajina.

Toivottavasti kansainvälinen yhteisö ei tule pitämään Krimiä ”menetettynä tapauksena”. Tilanne ei tule ratkeamaan nopeasti, mutta meidän on ylläpidettävä jatkuvaa painetta Venäjän suuntaan ja ilmaistava toistuvasti, että Krimin valtausta ei hyväksytä.