Maakunnan infran on oltava kunnossa

Sipilän hallituksen investoinnit koko Suomen infrastruktuurin parantamiseen ovat olleet vähintään kohtuullisella tasolla. Kahden vuoden takainen ilmoitus 600 miljoonan euron investoinneista liikenneverkon kunnostukseen tuli tuolloin huutavaan tarpeeseen.

Tuore Liikenne- ja viestintäministeriön ja Liikenneviraston ohjaama kahden miljoonan euron lisärahoitus teiden talvihoitoon oli niin ikään tervetullut päätös, osoitus siitä, että jokainen kivi ollaan valmiita kääntämään edes pienen parannuksen saamiseksi.

Suunta on oikea. Maakuntien infrastruktuuriin onkin panostettava, olivatpa kyseessä sitten pääväylät, alempi tieverkko tai informaation valtatiet. Tietoliikenneyhteyksien parantamisessa riittääkin vielä tekemistä.

Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku. Suomessa kuin Keski-Suomessakin maaseudun ja pienempien paikkakuntien liikenneratkaisujen on perustuttava kohtuuhintaiseen yksityisautoiluun. Siksi tieverkosta on pidettävä hyvää huolta.

Toimiva tieverkosto tukee myös turismia ja kasvavaa biotalouden alaa. Keski-Suomen kannalta on elintärkeää, että puu liikkuu aina alemmista tieverkoista valtaväylille tai raiteille saakka.

Tulevien hallitusten on syytä jatkaa infrastruktuuriin investoimista, sillä nykyisen hallituksen investoinnit eivät korjausvelkaa poistaneet. Seuraavan hallituksen on vähennettävä korjausvelkaa vähintään samalla summalla. Erityisesti alemman tieverkon kunnossapitoon on panostettava.

Keski-Suomen kannalta kaksoisraiteen rakentamisen Jyväskylä–Tampere -rataosuudelle on pysyttävä korkealla prioriteeteissa. Myös Jyväskylä–Seinäjoki -ratayhteyden toimivuuteen on panostettava, sillä sen varrella on paitsi Ähtärin eläinpuisto myös Suomen suurin kyläkauppa Tuurissa.

Lentoliikenteen osalta tulee huolehtia riittävän kattavasta syöttöliikenteestä Helsinki–Vantaalle. Mielestäni olisi myös tärkeää harkita lentokenttäbussiliikenteen palauttamista tai kehitellä muutoin liikennettä tukeva kimppakyytimahdollisuus lentokentälle.

Keski-Suomen elinvoimaisuuden edellytysten turvaaminen on riippuvainen toimivasta infrastruktuurista aina sorateistä nopeaan laajakaistaan. Nämä edellytykset turvaamalla koko maakunnan kehittyminen mahdollistuu myös 2020- ja 2030-luvuilla.

*Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa