Suomessa on harjoitettu tiukkaa alkoholipolitiikkaa läpi historian. Ääriesimerkkinä tästä on vuosien 1919–1932 kieltolaki. Tiukalle alkoholipolitiikalle on ollut ja on tarve myös jatkossa. Alkoholi on työikäisten miesten yleisin kuolinsyy. Alkoholin aiheuttamiin laajoihin yhteiskunnallisiin haittavaikutuksiin on puututtava veropolitiikalla sekä päihdevalistuksella. Myös Alkon monopoli on perusteltu ja tarpeellinen.
Yhä useammat suomalaiset ovat havahtuneet alkoholin tuomiin haittoihin, ja ilahduttavan moni suosii terveellisiä elämäntapoja. Monet esimerkiksi nauttivat viiniä ja olutta vain kohtuudella ruoan kanssa. Liikunta ja terveellinen ruoka ovat valintoja, joiden rinnalle humalahakuinen juominen ei sovi.
Samaan aikaan suhtautuminen mietojen viinien tuomiseen ruokakauppoihin on kasvanut myötämielisemmäksi. Kannatamme Alkon monopolia vahvojen alkoholien kohdalla. Mielestämme mietoja viinejä pitää kuitenkin voida ostaa ruokakaupoista. Tämä ei ole ristiriidassa järkevän alkoholipolitiikan kanssa.
Viinin suosiminen voisi vähentää kovien alkoholien kulutusta, jolla olisi positiivisia kansanterveydellisiä vaikutuksia. Samaan aikaan etenkin pienemmille lähikaupoille olisi merkittäviä taloudellisia vaikutuksia viinin myynnistä. Tämä piristäisi etenkin kyläkauppoja, joiden määrä vähenee noin 30 kappaleen vuositahdilla. Niin ikään Alkossa käyminen ja väkevien viinojen ”hamstraaminen” kunnissa ja alueilla joissa Alkoa ei ole, vähenisi.
Tämä ei kuitenkaan poista Suomen alkoholiongelmaa. Alkoholiveron korottaminen on yksi tehokkaimmista keinoista hillitä alkoholinkulutusta. Suomessa alkoholin verotusta koskevaan keskusteluun liittyy kuitenkin myös Viroon ja Venäjälle suuntautuva viinaralli.
Alkoholiveron nostaminen ja laskeminen näkyy auttamatta myös tuotavan alkoholin määrässä. Suomessa ei voida nostaa alkoholiveroa liiallisesti, sillä se johtaa pahimmillaan vain alkoholin tuonnin lisääntymiseen ja verotulojen vähentymiseen. Itse ongelma, alkoholin liikakäyttö, ei poistu mihinkään.
Yksi keino olisi keventää ravintolassa nautittavan ja nostaa kaupasta ostettavan alkoholin verotusta. Alkoholin käyttö on aina turvallisempaa valvotuissa olosuhteissa. Samalla alkoholikulttuurimme muuttuisi terveempään, seurustelua ja laadukkaampia juomia korostavaan, suuntaan.
Järeä keino olisi muodostaa EU:n alueelle yhtenäinen alkoholiveropolitiikka, jonka tarkoituksena olisi yhdenmukaistaa ja tiukentaa alkoholin verotusta. Tällöin myös Suomessa alkoholin tuonti vähenisi yhtenäisen verokäytännön myötä. Samalla pitäisi tehdä mahdolliseksi lisäverojen asettaminen.
Korkea alkoholivero on omiaan vähentämään kulutusta, jolloin etenkin toistuva, päivittäinen alkoholinkäyttö vähenee, ja haittavaikutukset koko kansanterveydelle sekä -taloudelle pienenevät.
Tupakoinnin haittavaikutuksiin on puututtu jo laajasti EU:n toimesta. Miksei myös alkoholin?
*Kirjoitus on julkaistu lyhennettynä Keskisuomalaisessa 19.6.2013
