Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.
Voiko ihmistä rikkoa pahemmin kuin kajoamalla seksuaalisesti, kysyi ystäväni.
“Aluksi ei pystynyt miettimään mitään muuta. Kaikki ajatukset oli siinä. Edelleen mieli meni väliä kieltäminen ja mitä tapahtui? Normaali arki vaikeutui. Arki ei oikeastaan ollut enää arkea. Kaikki meni uusiksi. Pelko oli läsnä. Mitä jos niin käy uudestaan?
Jokainen vastaantulija tuntui vaaralliselta. Oma keho pistää vihaksi. Oma keho on pilalla, turmeltu. Se on likainen. Kehoni on likainen.”
Näin kuvaili rohkea ystäväni kokemaansa seksuaalista häirintää – raiskausta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan seksuaalisen häirinnän kokemukset lisääntyvät perusopetuksen yläluokille siirryttäessä.
Perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaisista pojista 12 % ja tytöistä 30 % oli viimeisen vuoden aikana kokenut seksuaalista häirintää.
Luvut eivät juurikaan muutu siirryttäessä toiselle asteelle.
Kynnys kertoa aikuiselle on edelleen korkea ja osa ei saa apua lainkaan. Erityisesti useat pojat jäävät vaille kaipaamaansa tukea.
Arvoisa puheenjohtaja.
Aloitteessa kysyttiin, löytyykö Jyväskylän peruskouluista tai koulutuskuntayhtymän alaisista lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista kirjattuja käytänteitä seksuaalisen häirinnän tunnistamisesta ja siihen puuttumisesta? Siis tunnistamisesta ja puuttumisesta.
Aloitteen vastauksessa todetaan, että: “Jyväskylän perusopetuksessa koulujen toimintasuunnitelmiin on kirjattu toimintaohjeet oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.”
Eikö olisi rehellisempää todeta, että ohjeita seksuaalisen häirinnän tunnistamisesta ja siihen puuttumisesta ei ole, mutta asia korjataan?
Koulutuskuntayhtymässä suunnitelmia ollaan päivittämässä, jonka suhteen toivon, että tämä asia otetaan vakavasti huomioon.
Opetushallitus on luonut erinomaisen oppaan seksuaalisen häirinnän ennaltaehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi.
Toivon, että jokaisen koulun jokainen rehtori, jokainen vararehtori ja jokainen opettaja jalkauttavat opetushallituksen ohjeet, jotta joka ikinen oppilas tietäisi, kuinka toimia.
On meidän päättäjien tehtävänä varmistaa, että me teimme varmasti kaikkemme suojellaksemme lapsiamme.
Kiitos.
*Pidin puheen kaupunginvaltuuston kokouksessa 10.12.
