Kasvu, kasvu, kasvu. Siitä on nyt Suomessa huutava pula. Vuoden 2008 finanssikriisistä alkaen maassamme ei ole tapahtunut merkittävää talouskasvua. Maailmantilanne on vaihdellut ja kriisejä tullut ja mennyt. Samaan aikaan verrokkimaamme ovat kyenneet kasvuun, me emme siitä edes puoleen. Suhdanteiden taaksekaan ei voi piiloutua, sillä pitkälti samat suhdanteet ovat vaikuttaneet muuallakin Euroopassa.
Monilta osin yhteiskuntamme kilpailukyky kaipaa tehostamista. Verotus on ennätyskireää ja uusia veronkorotuksia tehtiin tällekin vuodelle. Byrokratiaa on liikaa. Lupaprosessit venyvät. Ja aina joku valittaa.
Yhteiskunnan tärkeä tehtävä on luoda edellytyksiä kasvulle ja menestystarinoille. Poliitikoilta puuttuu visio ja päätöksenteon pitäisi olla ainakin kaksi kertaa nopeampaa. Kasvupäätöksiä tulisi toteuttaa ainaisen selvittämisen sijaan. Tulosvastuun tulisi ulottua myös päättäjille.
Tehostamista voi ja pitää tehdä. Mutta moni asia on Suomessa jo nyt erinomaisen hyvin.
Rooli kasvusta on myös elinkeinoelämällä. Harvassa ovat ne tapaukset, kun suomalainen yritys on ostanut ruotsalaisen. Yleensä suunta on päinvastainen. Ja harvassa ovat olleet innovaatiot ja rohkeat kasvuvisiot. Pörssilistautumisilla mitattuna Ruotsi voittaa Suomen selvin luvuin.
Johtaminen on myös esimerkillä johtamista. Kun päättäjiemme tekemisiä aiheellisesti kiritetään parempiin suorituksiin, on hyvä kirittää myös muilla vastuupaikoilla olevia johtajia nykyistä parempaan suoritukseen.
Suomessa meillä kaikilla on peiliinkatsomisen paikka.
