Ulko- ja turvallisuuspolitiikka astui uuteen aikaan 24. helmikuuta, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaan. Suomi yhdessä kumppanimaiden kanssa on vastannut Ukrainan avunpyyntöihin, emmekä saa lopettaa Ukrainan tukemista. Ukraina taistelee itsenäisyytensä puolesta. Venäjä muodostaa suurimman uhan Euroopan vakaudelle ja turvallisuudelle.
Suomen Nato-jäsenyys lisää Pohjolan ja Itämeren turvallisuutta. Puolustusvoimamme on vahva ja suorituskykyinen, jonka kyvykkyyksiä on rakennettu määrätietoisesti. Puolustusmenomme on säilytettävä yli kahdessa prosentissa bruttokansantuotteesta, jotta takaamme suorituskykymme myös jatkossa. Meidän on edelleen vahvistettava yleiseen asevelvollisuuteen nojaavaa malliamme, sillä jokainen suomalainen on maanpuolustaja.
Suomen Nato-jäsenyyttä koskeva liittymisasiakirja allekirjoitettiin tämän viikon tiistaina. Useat Nato-maat ovat jo ratifioineet maamme jäsenyyden liittokunnassa.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys vahvistaa sotilasliiton pohjoista ulottuvuutta. Oikeuksien ja velvollisuuksien lisäksi Suomelle avautuu sekä uusia kyvykkyyksiä esimerkiksi kyberpuolustuksen osalta että mahdollisuuksia kotimaisen puolustusteollisuuden kasvattamiseksi. Kotimaisella puolustusteollisuudella on mahdollisuus kasvaa entistä merkittävämmäksi maailmalla, joka luo uutta työtä koko maahan, ei vähiten Keski-Suomeen.
Poliisin ja Rajavartiolaitoksen resursseja on vahvistettu nykyisen eduskunnan aikana ja tällä linjalla on jatkettava. Turvallisuusviranomaisten rahoituksen leikkaaminen olisi vastuutonta politiikkaa. Reservipoliisi-järjestelmän rakentaminen on aloitettava uudelleen, jotta sisäinen turvallisuus taataan myös kriisiaikoina.
Hallituksen ennätyssuuret panostukset maamme turvallisuuden lisäämiseksi ansaitsee kiitokset. Hallitus-oppositio -rajat ylittäneellä yhteistyöllä olemme varmistaneet sotilaallisen liittoutumisemme ja ajantasaisen lainsäädännön, joilla vahvistamme maamme ulko- ja turvallisuuspoliittista asemaa.
Hybridiuhat ja vaikuttamisen keinot kehittyvät jatkuvasti, siksi myös lainsäädännön on oltava ajantasalla. Rajavartio- ja valmiuslain uudistaminen antaa lainsäädännöllisen kehikon vastata myös ei-tavanomaisiin uhkiin, kuten välineellistettyyn maahantuloon. Päättäjien tärkein tehtävä on taata Suomen ja suomalaisten turvallisuus kaikkina aikoina.
Panostamalla yhteiseen turvallisuuteemme takaamme parhaalla tavalla ennaltaehkäisevän vaikutuksen sen puolesta, etteivät uhkakuvat maatamme kohtaan enää koskaan realisoidu.
