Kotimainen maatalous on kriisissä. Tuottajien saama korvaus tehdystä työstä jää kasvaneiden tuotantokustannusten alle, toimeentulo on heikkoa, investointeja lykätään ja tulevaisuususko on koetuksella. Keskimäärin 2 000 maatilaa lopettaa vuodessa, mutta nykyisen kustannuskriisin keskellä määrä voi kasvaa.
Kotimaisen maatalouden tärkeydestä on puhuttu vuosikausia, sillä vastuullisesti lähellä tuotettu ruoka on paitsi hyvää, myös ympäristölle kestävä vaihtoehto. Lisäksi kysymys on huoltovarmuudesta, jonka merkitys monelle suomalaiselle on päässyt unohtumaan. Koronapandemia ja Euroopan heikentynyt turvallisuustilanne ovat tehneet selväksi, kuinka tärkeää on turvata kotimainen maatalous kaikkina aikoina.
Olennainen kysymys on maatalousyrittäjien toimeentulo. Jos tuotetusta ruuasta ei saa kohtuullista tuloa, on yhtälö pidemmän päälle mahdoton. Uhkana on menettää työpaikkoja ja kotimaisen ruuan huoltovarmuus. Kysymys on maallemme keskeinen.
Kiinteistöveron väliaikainen poisto maatalouden tuotantorakennuksilta on askel oikeaan suuntaan. Vuodelle 2022 kaavailtua muutosta on harkittava pysyväksi toimeksi. Lainsäätäjien on myös tehtävä osansa, vaikka perimmäisenä syynä on vinoutunut markkinatilanne.
Tuottaja on teollisuuden ja kaupan kiristysruuvissa. Maataloudelle pitäisi luoda oma kustannusindeksi, johon päätöksiä sidotaan. Nyt kasvaneet tuotantokustannukset revitään rehellisen suomalaisen maatalousyrittäjän työstä. Suomessa tarvitsemme muutoksen, jossa rakenteelliset ongelmat ratkotaan yhdessä teollisuuden ja kaupan kanssa. Tuottajalle kuuluu korvaus. Ruokaturvan, huoltovarmuuden ja yrittäjien puolesta.
*Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa
