Harva äänestäjä kehäkolmosen ulkopuolella toivoi maakuntien saavutettavuuden alasajoa, kun äänesti edellisen eduskunnan oppositiopuolueita keskustaa ja perussuomalaisia eduskuntavaaleissa vajaa vuosi sitten. Nyt maakuntien saavutettavuus on kuitenkin uhattuna. Tämä haittaa käytännön elämää, turismia ja elinkeinoelämää laajemminkin.
Maaseudun tulevaisuus uutisoi 28.12.2015, kuinka sisäministeriön asetusluonnoksessa Suomeen jäisi vain yksi kansainvälinen lentokenttä, Helsinki-Vantaa. Kyseessä on vasta luonnos, mutta ilman asiaan reagointia pahin uhkakuva voi toteutua.
MTV uutisoi tänään (4.1.2016), kuinka Lapin matkailu on vilkastunut ennätyslukuihin uusien reitti- ja tilauslentojen, sekä myös junaliikenteen ansiosta. Tätä taustaa vasten sisäministeriön luonnokset tuntuvat jo yksistään muun muassa turismielinkeinoa tarkasteltaessa täydelliseltä katastrofilta. Liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) suunnittelemat junaliikenneleikkaukset tukevat maakuntien alasajon trendiä. Bernerin siunaamat 12,3 miljoonan euron junaliikennesäästöt ovat valtion budjetissa pieni summa, mutta alueiden elinvoimaisuuden kannalta kohtalokas isku. Maakuntien saavutettavuutta ollaan heikentämässä, vaikka niiden elinvoimaisuuden ajaminen olisi koko Suomen etu!
Tässä peräänkuuluttaisin korjausliikkeitä etenkin keskustalaisilta ministereiltä. Vielä ei ole myöhäistä tarkistaa politiikan suuntaa. Laitan toivoni erityisesti liikenne- ja viestintäministeri Anne Berneriin ja pääministeri Juha Sipilään. Suomen kuntoon laittaminen ei saa tarkoittaa maakuntien saavutettavuuden romuttamista.
Tällaiselle politiikalle maakunnissa hyvin menestyneet keskusta ja perussuomalaiset eivät saaneet myöskään kansalta valtakirjaa viime vaaleissa. Tuskinpa maakuntien kokoomusedustajatkaan antavat varauksetonta tukeaan maakuntien saavutettavuuden heikentämiselle. Liikennepolitiikan kokonaisuudesta täytyisi nyt tehdä laaja vaikuttavuusarvio. Maakunnille vahingollisia ratkaisuja on kyettävä korjaamaan.
