Lukiokoulutus on ollut keväällä yksi puhuttavimmista aiheista Jyväskylässä. Virkamiestyöryhmän selvityksen pohjalta ja julkisen paineen edessä kaupunginhallitus on päättänyt esittää valtuustolle lisärahoitusta lukiokoulutuksen rahoitukseen. Tästä päätöksestä kaupunginhallitus ansaitsee kiitokset. Toivottavasti nykyinen valtuusto vihdoin ymmärtää, ettei lukiokoulutuksen alasajoa voi enää jatkaa.
Olen osallistunut itsekin lukiokoulutuksesta käytyyn keskusteluun ja en voi kuin ihmetellä joidenkin ehdokkaiden – jopa nykyisten valtuutettujen – yhdistävän faktaa ja fiktiota sumeilematta. Lukiokoulutuksen tilanteesta suurimman syyn on saanut Sipilän hallitus, vaikka tällaista populismia laukoneiden valtuutettujen olisi tullut katsoa peiliin. On äänestäjien aliarvioimista oikoa mutkia suoriksi ja väittää mustaa valkoiseksi
Nykyinen hallitus ei ole leikannut lukiokoulutuksesta, eikä Jyväskylän lukiokoulutuksen surkea tila ole nykyisen hallituksen syytä. Ei, vaikka omia virheitä ei tahdotakaan tunnustaa ja useampi nykyinen valtuutettu haluaisikin päästä tilanteesta ulos kuin koira veräjästä.
Mitä koulutusleikkauksia Sipilän hallitus sitten on toteuttanut ensimmäisen ja toisen asteen koulutukseen?
Hallitusohjelman mukaisesti hallitus on tehnyt 30 miljoonan euron säästöt ryhmäkokorahoituksesta ja 10 miljoonan euron säästöt yleissivistävän koulutuksen rahoituksesta. Nämä koskevat perusopetusta. Ammattikoulujen osalta hallitus on tehnyt erittäin suuret leikkaukset, noin 190 miljoonaa euroa. Tämä ammattikoulujen leikkauksen koko on kertakaikkisesti valitettavan suuri.
Toisaalta samaan aikaan hallitus on parantanut kuntien taloustilannetta 450 miljoonalla eurolla. Edellisen hallituksen korvamerkityt ryhmäkoon erikoisrahat ovatkin tähän verrattuna näpertelyä.
On totta, että edellisen hallituksen 1,1 miljardin euron perus- ja toisen asteen koulutusleikkausten vaikutukset näkyvät ja tuntuvat, mutta nykyhallitusta niistä ei voi syyttää.
Mainittakoon myös, että kuntien valtionosuusleikkauksia Sipilän hallitus ei ole kohdentanut perusopetukseen. Nykyhallitusta voi monesta syyttää, mutta Jyväskylän lukiokoulutuksen huonoa tilannetta se ei ole aiheuttanut. Tämä huono kehitys alkoi näkyä jo edellisen hallituksen aikana, eikä nykyisistä valtuutetuista kaikki ole kyenneet tai halunneet tätä nähdä.
Kaikki koulutukseen osuvat säästöt ovat aina kipeitä. On kuitenkin tärkeää, että emme tuo poliittiseen kulttuuriimme keskustelumallia, jossa faktoja voi värittää tai jopa vääristellä. Sipilän hallitus ei ole leikannut lukiokoulutuksesta.
Lukiokoulutuksen voimme korjata Jyväskylässä ihan omin voimin. Kaupunginhallituksen esitys on askel oikeaan suuntaan. Myös koulutuskuntayhtymän tulevaisuutta kokonaisuutena on tarkasteltava kriittisesti. Tulevalla valtuustolla onkin oltava nykyistä huomattavasti aktiivisempi ote koulutuspolitiikasta.
