Vihreiden kaupunginvaltuutettu Bella Forsgrénin kirjoitus (KSML 18.11.) korosti jokaisen ilmastotyön olevan realismia. Tästä olemme varmasti yhtä mieltä.
Kirjoituksessaan Forsgrén kuitenkin väittää, että Suomi olisi kasvattanut hiilidioksidipäästöjään. Tämä ei pidä paikkaansa. Tilastokeskuksen mukaan Suomen päästöt laskivat vuonna 2017 lähes viisi prosenttia edellisvuoteen verrattuna ollen vuoden 2015 tasolla. Forsgrén tietää hyvin, että vuosien 2015 ja 2016 päästöihin vaikuttaneet päätökset tehtiin jo edellisen hallituksen aikana – jossa muuten myös vihreät istuivat.
Pidempää aikaväliä tarkasteltaessa Suomen päästöt ovat laskeneet trendinomaisesti. Tämä luo sekä toivoa että kannustaa jatkamaan yhdessä kunnianhimoista ilmastotyötä.
Hallituksen pyrkimys hylätä fossiilitalous tukemalla biotaloutta on erinomainen askel kohti kestävää kulutusta. Tätä siirtymää tukee puuraaka-aineen kestävä käyttö, jossa puun kaikki ainesosat hyödynnetään. Vasta hake ja muu jalostukseen kelpaamaton aines käytetään polttoaineeksi tai muiksi biotuotteiksi korvaamaan fossiilisia tuotteita. Tällä hetkellä puuteollisuuden kaikki sivuvirrat käytetään hyväksi. Se tukee kestävää kiertotaloutta.
Puurakentamista Forsgrén ilmeisesti kannattaa, mutta pitäisikö siis muu puuaines jättää hyödyntämättä? Tällainen tuntuu oudolta logiikalta, eikä tue kiertotalousajattelua.
Suomessa harjoitetaan vastuullista metsäpolitiikkaa. Iso kiitos kuuluu suomalaisille metsänomistajille, jotka ovat pitäneet metsistään hyvää huolta.
Onneksi kivihiilen käyttö Jyväskylässä on yhden prosentin luokkaa, toisin kuin vihreässä Helsingissä, jossa kivihiiltä palaa yli miljoona tonnia vuodessa.
Forsgrénin mukaan ”EU:ssa ollaankin huolestuneita Suomen linjauksista biodieselin tukemisesta ja puun käyttämisestä uusiutuvaksi polttoaineeksi. Linja ei vastaa yleistä käsitystä resurssien kestävästä käytöstä”.
Hän viitannee ajatuspaja EPC:n tuoreeseen raporttiin. Se ei ole EU:n kanta. EU:n kanta muodostuu neuvoston, komission ja parlamentin päätöksentekomenettelyn kautta – ei itsenäisten ajatuspajojen raporttien perusteella.
Muutoinkin turhan usein Suomea neuvotaan maista, joissa vedetään aarniometsiä kumoon kivihiilen kaivamiseksi – mikäli metsiä enää edes on jäljellä. Meillä jokaisen kaadetun puun tilalle istutetaan neljä uutta.
Olen toiveikas sen suhteen, että Suomi jatkaa työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Ilmastonmuutoksen torjumisen takana on eduskunnan murskaenemmistö.
Jatketaan yhteistyötä realistisen vihreyden eteen, jossa syyllistämisen sijaan etsitään ratkaisuja 2030-luvun haasteisiin.
*Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa
