Ministerimalli Jyväskylään?

Keskisuomalaisesta on saanut lukea viime päivinä erikoisesta farssista, jossa kaupungin avoterveydenhuollon palvelujohtajahaku on uutisoinnin perusteella sisältänyt useita vakavia puutteita. Ilmeisesti näin on todennut myös haastatteluryhmä, joka päätyi tekemään lisäselvityksiä. Ilman maakuntalehden valppautta Harri Saarimaa olisi valittu tehtävään ilman, että haastatteluryhmällä oli ollut kaikkea tarvittavaa tietoa käytössään.

Median tulee ja kuuluu toimia vallan vahtikoirana, mutta on surullista jos Jyväskylän kaupungin valmistelun taso on näin surkealla tolalla ja vain Keskisuomalaisen ammattitaitoinen toimitus on totaalisen virhepäätöksen tiellä.

On vaikea ymmärtää, miten näin tärkeää valintaa – erityisesti tehtävän historian tietäen – on valmistelulta puutteellisesti. Onko tällaista sitten mahdollista estää? Yksi tutkimisen arvoinen malli voisi olla niin sanottu ministerimalli.

Tässä uuden kuntalain mahdollistamassa mallissa noin puolet kaupunginhallitusten jäsenistä toimisi myös lautakuntien puheenjohtajina. Tämä malli voisi turvata paremman koulutuksen ja osaamisen myös lautakuntien puheenjohtamiseen. Työtehtävät ja myös palkkio kasvaisi, mutta samalla valta ja vastuu olisivat paremmin kytköksissä.

Ministerimallin ongelmia ovat luottamustehtävien kasautuminen harvempiin käsiin ja päätöksenteon keskittyminen. Sen sijaan kokonaiskuva olisi paremmin hallittavissa ja myös osaaminen ja paneutuminen voisi lisääntyä.

Parhaimmillaan tällaisella mallilla parannettaisiin päätöksentekoa niin laadullisesti kuin myös määrällisestikin. Mielestäni tämä malli on ehdottomasti selvittämisen arvoinen. Jyväskylän kokoisessa kaupungissa, jossa talous on tiukalla ja tulevaisuus haastavaa, on voitava luottaa siihen, että teemme asioita niin hyvin kuin mahdollista. Vain tämä mahdollistaa kaupunkimme kasvun myös tulevaisuudessa.