Maakuntamalli on Keski-Suomen etu

Meri Lumela ja Touko Aalto kirjoittivat Keskisuomalaisessa (16.2.), kuinka heidän mielestään sosiaali- ja terveysuudistus tulisi toteuttaa vanhan läänijaon pohjalta. He kehuvat hallituksen suunnitelmia, mutta esittävät paremmaksi vaihtoehdoksi 12:sta alueen ”läänijakoa” itsehallintoalueiden pohjaksi.

Politiikassa vaihtoehtojen esittäminen on aina kunnioitettavaa toimintaa. Se vaatii ajattelua ja asioihin paneutumista. Tästä kiitokset Lumelalle ja Aallolle. En voi silti olla ihmettelemättä, miksi erityisesti Aalto on hallituksen kaavailemaa maakuntamalliin perustuvaa sotemallia nyt kritisoimassa.

Aiemmissa kirjoituksissaan Aalto on kannattanut maakuntamallin mukaista sotemallia. Vuonna 2012 Aalto puhui itse 20:n vastuukunnan muodostavasta sosiaali- ja terveysaluemallista. Pari vuotta myöhemmin vuonna 2013 Aaltoa siteeratakseni hän sanoi Keskustan mallista, että: ”Voin allekirjoittaa pitkälti koko kotikunta-maakuntamallin – -”. Vielä maaliskuussa 2015 hän totesi kannattavansa eniten maakuntamallia, jossa on suorat vaalit ja verotusoikeus. Mistä siis tämä muutos?

On toki sallittua, että kannat voivat muuttua. Toivottavasti tämä kanta on muuttunut syvällisen pohdinnan jälkeen, eikä vain oppositioaseman takia. Maakunnan etua se ei silti aja.

On aivan keskeistä, että nykyinen esitetty malli toteutetaan. Tämä takaa aidon vaikutuskanavan maakunnan ihmisille ja lähidemokratian toteutumisen. Pienempi sotemäärä voisi tarkoittaa Keski-Suomen toimimista Kuopion alaisuudessa, eikä tämän voi mitenkään katsoa olevan maakuntamme etujen mukaista. 12:sta alueen mallissa ei ole itsestäänselvyys, että Keski-Suomi säilyisi itsenäisenä alueena. Maakuntamme on jo kärsinyt menetyksiä mm. hätäkeskuksen ja poliisin osalta. En ymmärrä, miksi omaehtoisesti vaarantaisimme itsenäisyytemme myös sotemallin kohdalla?