Lännen ja Venäjän suhteet lientymässä

Ukrainan vallankumous vuonna 2014 aloitti tapahtumasarjan, jonka aikana Venäjä liitti Krimin alueen itseensä. Tämä johti lopulta lännen ja Venäjän välisten suhteiden paluuseen likimain kylmänsodan aikaan, sillä Neuvostoliiton sortumisesta alkaen nämä suhteet olivat kehittyneet ja tiivistyneet. Ukraina on edelleen epävakaa ja tilanne on kehittymässä niin sanotuksi jäätyväksi konfliktiksi. Lännen ja Venäjän kireässä suhteessa on kuitenkin näkyvillä lientymisen merkkejä.

Syyrian sekasortoinen tilanne ja kasvanut terrorismin uhka ovat lähentäneet jälleen USA:n ja Venäjän suhteita. Tällä viikolla Moskovassa tavanneet USA:n ulkoministeri John Kerry ja Venäjän presidentti Vladimir Putin keskustelivat syvenevästä yhteistyöstä ISIS:n ja terrorismin vastaisissa taisteluissa. Myös uudesta tapaamisesta sovittiin. Valkoisen talon mukaan yhteistyö Venäjän kanssa ei kuitenkaan tarkoita Ukrainan hylkäämistä, kuten muun muassa The Guardian uutisoi. Asennemuutos on kuitenkin nähtävissä.

Tulehtuneet välit ovat näkyneet myös aiemmin hyvällä tasolla olleissa Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa. Viimeisen vuoden ajan suhteita on pääasiassa hoidettu presidentti Niinistön ja virkamiesten kautta. Muutos voi kuitenkin tapahtua nopeasti. Suomenmaan mukaan pääministeri Juha Sipilä tapaa venäläisen virkaveljensä Dimitri Medvedevin ensi vuonna. Edellinen pääministeritason tapaaminen menee Sotshin vuoden 2014 olympialaisiin ja pääministeri Kataisen kaudelle.

Euroopan unionin ulkoasianvaliokunnan, sekä EU:n ja Venäjän suhteista vastaavan valtuuskunnan puheenjohtajat ovat niin ikään matkustamassa Moskovaan. Tällä matkalla on tarkoitus pohtia mahdollisuuksia lisätä jäissä ollutta parlamenttien välistä vuoropuhelua. Samaan aikaan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Elmar Brok on kuitenkin vakuuttanut, ettei Ukrainaa unohdeta: ”Ukraina säilyy yhtenä pääprioriteettina Euroopan parlamentin ulkopolitiikan agendalla.”

Ukrainan hylkäämisestä ei ole kyse, mutta selvää liennytystä on ilmassa. Samalla erityisesti EU odottaa Venäjältä vastavuoroisuutta. Tietynlainen ”status quo”, joka on vallinnut, on murtumassa. Krimin laitonta valtausta ei tulla hyväksymään ja on odotettavissa, että lännen asettamat talouspakotteet Venäjää vastaan tulevat saamaan jatkoa. On silti mielenkiintoista pohtia, onko nyt tapahtumassa selkeä käännekohta. Edeltävätkö nämä tapahtumat uutta lukua lännen ja Venäjän välille.

Maailman huomio on kääntynyt Syyrian ja terrorismin vastaiseen taisteluun. Onko Ukraina siis unohdettu? Toivottavasti ei. On erittäin tärkeää, että lännen ja Venäjän väliset suhteet palautuisivat paremmalle tasolle. Esimerkiksi Suomi on joutunut maksamaan kovan hinnan yhteisistä Venäjän vastaisista toimista. Samalla on kuitenkin tärkeää, että pidämme kiinni periaatteistamme ja emme hyväksy Venäjän suorittamaa laitonta Krimin valtausta – niin juhlapuheissa, kuin myös teoissa.

Tulevana vuonna voi kuitenkin olla edessä tilanne, jossa myös talouspakotteiden purkamista tullaan miettimään. Krimin asemaa ei tulla hyväksymään ja Krimin alueeseen liittyvät pakotteet tulevat olemaan voimassa pitkään. Sen sijaan kovimpia eli niin sanotun kolmannen vaiheen pakotteita voidaan harkita poistettavan. Nämä viimeisimmät pakotteethan tulivat voimaan vasta malesialaisen lentokoneen alasampumisen jälkeen – eivät suoraan Venäjän valloitettua Venäjän. Tämä suhteiden lientymisen kehitys on toivottavaa, mutta se edellyttää vastavuoroisuutta ja lupausten toteuttamista. Kaikilta osapuolilta.