Haussa pitkäjänteinen EU-politiikka

Tapani Mäki pohti (Ksml 14.9.) ansiokkaasti Euroopan unionin suuntaa. Mäki tarkastelee kriittisesti sitä, mihin niin sanotun viiden presidentin paperin tavoitteet voisivat EU:n ja euroalueen viedä.

Mäen huoli on aiheellinen. On kuitenkin tärkeää muistaa, että Suomi ei ole ajopuu, vaan voimme omalla politiikallamme vaikuttaa rooliimme Euroopan unionissa ja rahaliitossa.

EU:n kehittymisessä kohti suurempaa instituutioiden valtaa ja pienempää jäsenvaltioiden valtaa on kärjistäen kaksi vaihtoehtoa:

Ensimmäisessä vaihtoehdossa jäsenvaltioiden poliitikot päättävät suoraan luovuttaa valtaa pois kansalliselta tasolta hyväksyen esimerkiksi viiden presidentin tekemiä konkreettisia ehdotuksia. Tämä vaatii laajaa kansan tukea ja selkeää tahtoa siirtyä kohti Euroopan yhdysvaltoja. Tämä tie on erittäin läpinäkyvä, mutta nykyisessä tilanteessa hyvin epätodennäköinen.

Toinen vaihtoehto on salakavalampi ja voi yllättää poliitikot. EU:ta kehitetään pienin askelin tekemällä sopimuksia pienemmistä asiakokonaisuuksista. Näissä valtaa luovutetaan pois jäsenvaltioista pienin askelin, mutta lopulta ne muodostavat merkittävän kokonaisuuden.

Molemmat vaihtoehdot ovat mahdollisia, mutta eivät väjäämättömiä. Suomen paikka on osana Eurooppaa, mutta se millaista EU-politiikkaa harjoitamme on puhtaasti omissa käsissämme. Pienenä jäsenvaltiona tarvitsemme päteviä poliitikkoja ja pitkäjänteistä, jopa yksimielistä EU-politiikkaa. Näin turvaamme parhaiten Suomen edut ja pidämme päätösvallan itsellämme. Yksimielisyyttä on toki vaikea saada, mutta suurissa linjoissa Suomen soisi pysyvän yhtenäisenä hallituspohjista riippumatta.

Nykyinen vallanjako, jossa Eurooppa-neuvosto päättää valtionpäämiestasolla yksimielisillä päätöksillä EU:n poliittisesta ohjelmasta ja pidemmän aikavälin prioriteeteista on Suomen intressi.

Ministerineuvoston nykyisestä asemasta on niin ikään pidettävä kiinni. Tämänhetkinen vallanjako EU:ssa ei ole täydellinen, mutta se osaltaan suosii pienempiä jäsenvaltioita. Suuria muutoksia ei nykyiseen vallanjakoon tule tehdä. Näin voimme parhaiten turvata Suomen etujen toteutumisen Euroopan unionissa myös tulevaisuudessa.