Belgiassa tikittää aikapommi

Brysselin terrori-iskujen jälkeen ilmapiiri Belgiassa on ollut kaksijakoinen. Toisaalta pääministeri Charles Michel on myöntänyt Belgian epäonnistuneen terrorismintorjunnassa, mutta  kiistänyt Belgian olevan niin sanottu epäonnistunut valtio. Ihmiset Brysselissä ovat palanneet varsin nopeasti arkirutiineihinsa, joskin politiikassa likapyykkiä aletaan vasta selvittämään. Uusien iskujen pelko on silti aistittavissa, eikä Belgian osaamisesta olla täysin vakuuttuneita.

EU-parlamentissa vaatimukset perustaa uusi EU:n tiedustelupalvelu kasvaa. Europolin, Frontexin, yhteistyösopimusten ja kymmenien kansallisten tiedusteluviranomaisten yhteistyöhön ei uskota. Tietoa on valtava määrä, mutta se ei kaikissa tapauksissa liiku tiedusteluviranomaiselta toiselle. Euroopan raja- ja merivartioston perustaminen on niin ikään toteutumassa, ainakin jossain muodossa.

Lehtiväitteiden mukaan osa Brysselin terrori-iskujen tekijöistä olisi ollut USA:n terroristilistalla. Niin ikään väitteiden mukaan Turkki oli varoittanut Belgiaa ja Alankomaita Turkista saapuvista jihadisteista. Saksalaislehti Bildin tietojen mukaan yksi terroristeista olisi niin ikään toiminut Euroopan parlamentin siivoojana jo vuosina 2009 ja 2010. Jos NATO-valtioiden välillä tieto ei liiku tai sitä ei kyetä käsittelemään, tuntuu melko turhalta perustaa jälleen yksi uusi tiedusteluviranomainen kaikkien järjestelmien päälle.

Ymmärrän ajatusta uuden tiedustelupalvelun perustamisen takana. Tiedonkulussa on selkeitä puutteita ja yhtenäisellä organisaatiolla olisi etunsa globaalissa taistelussa terrorismia vastaan. Myös vaihtoehtoa laajentaa Europolin toimintaa tulisi tässä yhteydessä harkita. On kuitenkin muistettava, että terroristit olivat toisen polven maahanmuuttajia ja jo olemassa olevat tiedusteluviranomaiset olivat tietoisia osasta näistä terroristeista. Belgian parlamentin tutkimuskomission tehtäväksi jääkin selvittää, tehtiinkö terrorismintorjunnassa laiminlyöntejä ja jos, niin millaisia.

Terrorismia ei voi kuitenkaan voittaa, ellemme puutu myös sosiaalipoliittisiin ongelmiin. Molenbeekin kunta säilyy EU:n ruutitynnyrinä niin kauan, kunnes saamme tuon alueen sosioekonomista tilannetta parannettua. On vain ajankysymys milloin seuraava isku tapahtuu, ellemme ryhdy välittömiin toimiin. On myös mahdollista, että nyt on jo liian myöhäistä.

Molenbeekissa nuorisotyöttömyys asettuu 30-40 prosentin välimaastoon ja tämä jo itsessään edesauttaa syrjäytymisen kierrettä. Ilman kunnollista integroitumista ympäröivään yhteiskuntaan rikollisuuden houkuttelevuus kasvaa. Rikollisuus ja pettymys yhteiskuntaan luo pohjaa ääriajattelulle.

On muistettava, ettei 100 prosenttista turvaa ole. Voimme kuitenkin ennaltaehkäistä merkittävän määrän riskejä toimimalla euroopanlaajuisessa yhteistyössä, panostamalla tietojenvaihtoon ja ehkäisemällä syrjäytymistä.

Hyvinvointivaltio säilyy parhaana aseena terrorismia vastaan myös tulevaisuudessa.